Ehdokkaalta: Pikaisen talousanalyysin lopputulos on rankka: Lahden veroprosentti on liian korkea ja velkaa on liikaa

Pentti Rauhala

Kuntapolitiikan keskeiset kysymykset ovat elinvoima ja kilpailukyky sekä sosiaalinen, ekologinen ja kuntatalouden kestävyys.

Kuntatalouden kestävyyteen liittyy kysymys verotuksen tasosta ja velkaantumisesta. Julkisen talouden velkaantumiseen taloustieteilijät eivät suhtaudu nykymaailmassa yhtä torjuvasti kuin ennen. Ajatellaan, että jos luottokelpoisuus säilyy, korot pysyvät alhaalla ja velkaa pystytään lyhentämään, velkaa voi hallitusti ottaa investointeihin.

Vanha totuus, että velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika maksettaessa, tulee kuitenkin vastaan viimeistään korkojen jälleen noustessa. Verotuksen nostamisen huono puoli on sen kielteinen vaikutus yritystoiminnan kilpailukykyyn ja kotitalouksien ostovoimaan.

Lahden kaupunkikonsernin suhteellinen velkaantuneisuus eli velkojen suhde vuotuisiin käyttötuloihin oli vuoden 2020 tilinpäätöksen mukaan 112 prosenttia. Se on huomattavan korkea lukema ja lähenee suomalaisten kotitalouksien keskimääräistä velkaantumisastetta, joka on noin 130 prosenttia.

Tosin muut uudet MAL-kaupungit, Jyväskylä ja Kuopio, eivät olleet viimeisen valtakunnallisen tilaston mukaan juurikaan Lahtea vähemmän velkaantuneita, mutta pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku ja Oulu oleellisesti vähemmän.

Lahden veroprosentti on Kuopion ohella korkein MAL-sopimuksen piiriin kuuluvista kaupungeista. Ero pääkaupunkiseutuun, Tampereeseen ja Turkuun on merkittävä.

Kaupungin kiinteistöjen myyminen sijoittajille voisi olla yksi talouden tasapainotuksen saavuttamista helpottava tekijä.

Kaupungin kiinteistöjen myyminen sijoittajille voisi olla yksi talouden tasapainotuksen saavuttamista helpottava tekijä. Korot ovat alhaalla, ja korona on heikentänyt investointimarkkinoita. Tämä painaa vuokratasoa alaspäin.

Kaupunki on riskitön vuokranmaksaja. Homeviat uusissakin rakennuksissa voivat olla huomattava riski myös kaupungille. Asiaan ei pitäisi suhtautua tunnepohjaisesti, vaan järkipohjalta.

Pikaisen talousanalyysin lopputulos on rankka: Lahden veroprosentti on liian korkea ja velkaa on liikaa. Verotulopohjan kasvattaminen yritystoiminnan edellytyksiä vahvistamalla ja työllisyyttä parantamalla on keino parantaa kuntatalouden kestävyyttä.

Muuten jää neuvoksi valtiovarainministeri Ahti Pekkalan (kesk.) vastaus 1980-luvulla johtamani etujärjestön budjettitoiveisiin: ”Voimavarojen uudelleenkohdentaminen ja säästöt ovat ainoa mahdollisuutenne.”

Toivoisi, että tulevalla kaudella poliittiset ryhmät pystyisivät valtuustosopimuksessa priorisoimaan asioita koko vaalikauden huomioon ottaen.

Kirjoittaja on FT, dosentti ja kuntavaaliehdokas (kesk.) Lahdesta.

Lahti Eventsin KymiRing-sitoumukset nostivat kierroksia Lahden valtuustossa – "Jos liike-elämässä tulisi tällainen vastaus, toimitusjohtaja olisi entinen"

Miksi velkaantumisvauhti ei haittaa ketään? – Jarruja ei paina kukaan, koska Lahti Energian ja Lahti Aquan voi pistää lihoiksi tarvittaessa koska vain

Tilinpäätösanalyysi KOKO Lahdesta: "Tuotot ja kulut epätasapainossa, pääsyynä huonoon tilanteeseen pitkään jatkunut huono kannattavuus"

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut