Lukijalta: Keskussairaalan ylipaikkaperinteestä päästävä eroon – etenkin korona-aikana ylipaikat puhuttavat myös potilaita, muun muassa turvallisuuden näkökulmasta

Kirsi Lehtimäki, Piia Ruokosalmi, Siru Heromaa-Karjalainen

Päijät-Hämeen keskussairaalan vuodeosastoilla hoidetaan potilaita ylipaikoilla. Käytännössä kahden hengen huoneeseen ahdetaan kolmas potilas sänkyineen, sillä etenkin keskussairaalassa on pitkä perinne siinä, että lisää potilaita on otettava 120 prosentin kuormitukseen asti.

Hoitajaresurssia tämä ylimenevä kuormitus ei automaattisesti lisää, vaan se näkyy olemassa olevien, jo valmiiksi niukkojen resurssien äärilleen venyttämisenä. Tilanne ei johdu nyt pelkästään koronasta, vaan tämä ylipaikkatilanne on ollut olemassa niin kauan, kuin me toimijat muistamme.

Etenkin korona-aikana ylipaikat puhuttavat myös potilaita, muun muassa turvallisuuden näkökulmasta. Luonnollisesti, koska huoneita ei ole suunniteltu kolmelle, tällä kolmannella potilaalla ei ole esimerkiksi mahdollisuutta omaan hälytyskelloon.

"Saamme itkuisia yhteydenottoja" – hoitajien jaksaminen on ollut Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä pitkään kovalla koetuksella, sanovat Tehyn luottamusmiehet

Lisäksi turvavälit ja yksityisyydensuoja huolettavat. Työntekijöitä taas huolettavat ahtaat tilat, joissa on käytännössä mahdotonta työskennellä hätätilanteessa.

Korona-aika, vuodeosastosulut ja karanteenit ovat pahentaneet vuodeosastojen tilannetta. Pitkään jatkunut vuodeosastojen alasajo on trimmannut potilaspaikat ”optimiin”, joka huojuu, kun korona kurittaa terveydenhoitoa.

Kun teho- ja akuuttihoitoa keskitetään ja toimintoja supistetaan, se tarkoittaa yhä huonompikuntoisia potilaita jo valmiiksi ylikuormittuneille vuodeosastoille. Jotta pystytään ottamaan vastaan nämä potilaat, tarkoittaa tämä vajaakuntoisten potilaiden siirtoa perusterveydenhuollon osastoille. Sieltä taas siirretään hieman heikoissa kantimissa potilaat kotihoitoon. Tämä dominoefekti vaikuttaa kaikkeen, eikä syy ole työntekijöiden.

Tämä dominoefekti vaikuttaa kaikkeen, eikä syy ole työntekijöiden.

Tehyn näkemyksen mukaan tämänkaltaisen tarkoituksenmukaisen ylikuormittamisen on loputtava. Jos potilaspaikkoja on 20, niitä on silloin 20. Jos palveluntarve on suurempi, potilasturvallisuuden, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin näkökulmasta on arvioitava, mitä tilanteessa pitäisi tehdä.

Nyt työntekijät tulevat omasta tahdosta omalla ajalla jopa puoli tuntia aikaisemmin töihin, että he voivat tutustua potilaspapereihin hiljaisella raportilla. Lisäksi jäädään kirjaamaan potilastietoja yli työajan.

Tämä kertoo hoitajien ammattietiikasta, että he haluavat hoitaa työnsä hyvin. Potilasasiakirjamerkinnät ovat sekä työntekijän että potilaan juridinen oikeus, joten työajan tulisi riittää myös näiden tehtävien hoitoon.

Mielestämme työ- ja potilastiloja on tarkasteltava niin, että niissä on hyvä hoitaa mutta myös olla hoidettavana, sillä potilaat ansaitsevat hyvän hoidon. Taukoja ei myöskään aina pystytä pitämään, toisinaan siitä syystä, että sille ei vain ole aikaa, toisinaan siksi, että ylikuormittunut mieli ei jaksa pitää omista tauoista huolta.

Työntekijöiden taukojen pitämiseen on kiinnitettävä paremmin huomiota ja etsittävä myös mikrotaukoja. Työntekijät ovat velvollisia ilmoittamaan näistä epäkohdista, ja työnantajalla on velvollisuus tarttua niihin.

Kirjoittajista Lehtimäki on Tehyn pääluottamusmies, Ruokosalmi varapääluottamusmies ja Heromaa-Karjalainen Tehy PHHYKY:n ao316:n puheenjohtaja.

Kommentoi