Pääkirjoitus: Edunsaajat varpaillaan, kun valtio hyvittää leikaten hiipuvia rahapelituottoja

Veikkauksen rahapelien tuottojen vähenemisestä seuraavat leikkaukset huolestuttavat edunsaajia kulttuuritoimijoista kolmannen sektorin järjestöihin. Veera Malin / Arkisto

Koronaepidemian raskaasti kurittamalla kulttuurialalla on viime aikoina ollut poikkeuksellisen suuri kysyntä rohkaiseville uutisille. Niitä odotettiin myös hallituksen taannoisesta kehysriihestä, mutta turhaan. Kaivatun lisäelvytyksen asemesta tarjolle tuli runsaasti lisää niukkuutta hallituksen linjattua, kuinka Veikkauksen rahapelitoimintojen tuottojen vähenemistä hyvitetään lähivuosina edunsaajille.

Veikkauksen vuolaita rahavirtoja on koronan ohella alkanut tyrehdyttää aiempaa tiukempi velvoite vähentää rahapeleistä aiheutuvia haittoja, jonka valtio on omistajan oikeudella ja sinänsä täysin perustellusti sälyttänyt yhtiölleen.

Tästä edunsaajille seuraavat rahalliset menetykset valtio kompensoi vielä tänä vuonna täysimääräisesti noin 370 miljoonan euron korvauksilla. Jatkossa kukkaron nyörejä kiristetään kuitenkin siten, että ensi vuonna hyvitetään enää 330 ja seuraavana 305 miljoonaa euroa. Siten menetykset lasketaan yhteensä useissa kymmenissä miljoonissa euroissa.

Kulttuuri ei ole tässä ruletissa ainoa häviäjä. Leikkaukset osuvat myös liikuntaan, tieteeseen ja nuorisotoimintaan sekä kolmannen sektorin järjestöihin. Kaikkien edessä siintävät nyt toinen toistaan laihemmat vuodet.

Toki seuraukset olisivat vielä paljon vakavammat, ellei valtiovalta ojentaisi Veikkauksen tuottojen hiipuessa lainkaan auttavaa kättään. Moni arvokasta työtä tekevä toimija joutuisi silloin paljon suuremmalla todennäköisyydellä panemaan pahimmassa tapauksessa lapun luukulleen.

Hallituksen kehysriihessään päättämän porrastetun linjauksen ansiosta edunsaajat voivat nyt yrittää paremmin ennakoida, miten niiden tulee sopeuttaa toimintojaan rahoituksen vähentyessä vuosi vuodelta.

Kulttuuri ei ole tässä ruletissa ainoa häviäjä.

Pitkäjänteisyys ulottuu tosin tässä vaiheessa vain parin vuoden päähän, mikä esimerkiksi teatterialalla on vähän suunniteltaessa tulevia tuotantoja. Vuonna 2024 valtiovallan on määrä ottaa käyttöön uusi pysyvä rahoitusmalli, jonka nojalla rahaa jaettaisiin siitä eteenpäin. Konkreettisia päätöksiä on luvassa vasta myöhemmin, sillä riihessään hallitus tyytyi vain linjaamaan, että mallin valmistelu aloitetaan välittömästi.

Hallitus lupaa valjastaa valmistelutyöhön myös opposition, koska kyse on ensi vaalikaudella voimaan astuvasta uudistuksesta. Parlamentaarisen valmistelun puolesta puhuu myös, että varteenotettava vaihtoehto uudeksi rahoitusmalliksi on siirtää edunsaajat tavallisen budjettimenettelyn piiriin.

Se tosin merkitsisi rahoituksen saattamista entistä riippuvaisemmaksi poliittisista suhdanteista, mikä tuskin on omiaan vahvistamaan rahoituksesta riippuvaisten tahojen järkkynyttä mielenrauhaa yhä epävarmemmaksi käyvässä tilanteessa.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut