Tarja Koljosen Esalainen: Pomppupaavot vai sittenkin Pomppupamelat – onko päiväkodin ryhmänimellä väliä?

Tarja Koljonen

Tarja Koljonen

Voiko päiväkodin lapsiryhmän nimi olla Vauhtiveikot tai Pomppupaavot?

Kuopiolainen päiväkoti ryhtyi vastikään pohtimaan ryhmiensä nimiä sillä silmällä, että 1980-luvun perua olevista veikoista ja paavoista pitäisi jo luopua. Päiväkoti pyysi vanhempia ideoimaan ryhmille sellaisia uusia nimiä, joissa kuitenkin liikunnallisuus korostuisi.

Ideaa kommentoitiin heti runsaasti sosiaalisessa mediassa, sillä moni ei ollut edes tullut ajatelleeksi että ryhmissä näkyi miehen nimi. Olisivatko esimerkiksi poikien vanhemmat kiinnittäneet ryhmänimiin enemmän huomiota, jos ne olisivat olleet vaikka Vauhtiviivit tai Pomppupamelat?

Asia tuntuu pieneltä, mutta päiväkodin ratkaisu on tarkkaan harkittu ja oikeasuuntainen. Kieli määrittelee ajatteluamme ja ohjaa tulkintoja tahattomiinkin suuntiin.

Vanhoihin ryhmänimiin rakentui ehkä sisään ennakkoajatus siitä, että pojat ovat vauhdikkaita ja liikunnallisia. Nykyisin tiedetään, etteivät kaikki pojat ole. Sen sijaan jotkut tytöt ovat ja se kaikki on ihan ok. Päiväkoti haluaa korostaa sitä, että kaikilla on oikeus olla sellaisia kuin ovat.

Äkkivilkaisulla Lahden päiväkodeista ei vastaavia nimiä löydy kumpaankaan suuntaan. Selkeästi suurimmassa suosiossa ovat erilaiset luontonimet.

Lahden päiväkodeista löytyy ryhmiä Peukaloisista Kivitaskuihin ja Koppiaisista Pörriäisiin. Myös erilaiset saduista tulevat nimet Tiitiäisistä Mörrimöykkyihin ovat käytössä.

Kuopion päiväkodin nimiuutisoinnissa kiinnitti eniten huomiota se, että osa lukijoista mielsi muutoksen niin, ettei päiväkodissa enää puhuttaisi tytöistä tai pojista. Siitä ei ole kuitenkaan kyse.

Varhaiskasvatussuunnitelmissa kannustetaan nykyisin sukupuolisensitiiviseen kasvattamiseen. Lapset saavat tehdä valintoja ja leikkiä leikkejään ilman ennakko-odotuksia ja stereotypioita. Kaikki pojat eivät pidä autoista, eivätkä kaikki tytöt kotileikeistä.

Tampereen yliopiston lastenpsykiatrian professori Kaija Puura korostikin haastattelussa ( Savon Sanomat 29.4.), ettei sukupuolisensitiivisyys tarkoita sukupuolineutraaliutta. Sukupuolten olemassaoloa ei ole tarpeen häivyttää, mutta jokaisella on oikeus kasvaa sellaiseksi kuin itse haluaa sukupuolestaan riippumatta.

Puura muistuttaa, ettei ole mahdottoman ­kauan siitä, kun sukupuoliin liitetyt ennakkoajatukset olivat muun muassa naisten äänioikeuden esteenä. Nyt sitä pidetään naurettavana ajatuksena.

Kun Aamulehti vuonna 2017 luopui sukupuolittuneista nimikkeistä, asiasta nousi valtava keskustelu. Lehti on sinnikkäästi pitänyt kiinni siitä, että tekstissä eduskunnan puhemies on puheenjohtaja ja varusmies varushenkilö.

Yhä useammin kieli alkaa muuallakin taittua nimikkeisiin, joissa ei viitata sukupuoleen. Ei kouluissa ja työpaikoilla silti täysin olla päästy irti sukupuoleen sidotuista stereotyyppisistä rooleista.

Palomiestä on aika kankea kutsua palohenkilöksi ja meilläkin Etelä-Suomen Sanomissa on esimiehiä, vaikka kieli saattaisi pikku hiljaa kääntyä myös esihenkilöihin.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut