Pääkirjoitus: Kahden kunnan verotuksessa on paljon pullonkauloja

Mökkibuumi on tuonut keskusteluun myös kaksoiskuntalaisuuden, mutta siihen liittyy sekä käytännön että peruslaillisia ongelmia. Juha Peurala

Ihmisten asuminen ja verojen maksaminen useampaan kuntaan on kasvattanut kiinnostustaan koronapandemian myötä syntyneen etätyöbuumin vuoksi. Miksi maksaisin veroja vain asuinkuntaani, jos vietän paljon aikaa toisella paikkakunnalla myös töitä tehden.

Kysymys on looginen ja äkkiseltään ymmärrettävä. Se on kuitenkin kaikkea muuta kuin ongelmaton.

Periaatteessa mökkivero tarkoittaisi sitä, että kun palveluista kerran maksetaan, niitä pitää myös olla oikeutettu käyttämään. Mökkiläisten pitäisi päästä julkiseen terveydenhuoltoon, lasten kouluun ja päiväkoteihin ja niin edelleen.

Jos helsinkiläinen perhe maksaisi mökkiveroa Sysmään ja siirtyisi sinne jo hyvissä ajoin ennen kesälomakautta pääsiäiseltä, lapsille pitäisi järjestää hoitopaikat päiväkodista ja oppilaspaikat kouluista. Seuraisivatko opettajat näitä lapsiperheitä pääkaupunkiseudulta Sysmään, kun toisella paikkakunnalla palveluntarve kasvaa ja toisella vähenee?

Tai lisättäisiinkö kunnallisessa terveyskeskuksessa lääkärinvirkoja sitä mukaa kun vapaa-ajanasukkaat kansoittavat muuttolintujen tapaan kunnan rannat?

Käytännön ongelmien ohella isona lukkona tällaiselle muutokselle on eduskunnan perustuslakivaliokunta, johon niin moni muukin asia on pysähtynyt. Ja niin on pysähtynyt kaksoiskuntalaisuuskin.

Seuraisivatko opettajat ja lääkärit mökkiläisten virran mukana?

Monipaikkaisuutta selvitettiin silloisen kunta- ja uudistusministerin Anu Vehviläisen johdolla jo vuonna 2018. Silloin suunnitelma törmäsi perustuslakiin, koska siinä muun muassa kajottaisiin kunnan suvereniteettiin päättää verotuksesta. Niinpä työryhmä ei saanut valmista esitystä sen enempää verojen kuin äänienkään pilkkomisesta useamman kunnan välille. Siitä huolimatta aihe muhii pinnan alla ja se on mielenkiintoinen keskustelunaihe nyt kuntavaalien alla. Varsinkin pienissä mökkivaltaisissa kunnissa muualta tulleiden verottaminen nähdään suurena mahdollisuutena.

Ylen kyselyssä, johon saatiin vastaukset 125 kansanedustajalta, kaksoiskuntalaisuutta kannatti kolme vastaajaa neljästä.

Asia ei kuitenkaan ole yksinkertainen edes näissä mökkipitäjissä. Etelä-Suomen Sanomien vaalitentissä Padasjoen suurimpien valtuustoryhmien edustajat pohtivat asiaa hyvin monelta kantilta. Raikkaan näkökulman tähän kysymykseen esitti Vihreiden Seija Karevaara. Hänestä kaksoiskuntalaisuus voi olla vetovoimaa vähentävä tekijä. Kuka haluaa ajaa kaksi tuntia pääkaupunkiseudulta mökille, jos siitä joutuu sähkö-, vesi- ja kiinteistöverojen ohella maksamaan vielä kuntaveroakin?

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut