Lukijalta: Taistelu koronaa vastaan voitetaan – pelot, epäluulot ja rasistiset mielipiteet väistyvät

Iris Saloranta

Maailman onnellisimpana kansana olemme suurelta osin päihittäneet kielteiset asenteemme. Koronaepidemia on nostanut pintaan sekä pahimmat että parhaat puolemme.

Solidaarisuutemme ja suhteellisuudentajumme on lisääntynyt. Kun on ollut aikaa ajatella ja miettiä ratkaisuvaihtoehtoja ajan ongelmiin, olemme tulleet tietoisiksi suomalaisen hyvinvointimme saloista.

Kun saamme palautteita ja tietoa maailmalta siitä, että arvoratkaisumme ovat olleet oikeita ja koronankin keskellä olemme säilyttäneet asemamme maailman onnellisimpana kansana, voimaannuttaa ja viisastuttaa se myös päättäjiämme entisestään.

Tilapäiset puolueiden väliset arvoristiriidat voitetaan keskustellen ja myönteisten palautteiden voimaannuttamina. Ehkä myös opitaan väittelytaitoa ja sovinnossa tapahtuvaa näkökantojen avartamista. Oikea isänmaallisuutemme kasvattaa ymmärtämystä ja velvoittaa myös kansainväliseen osallistumiseen köyhyyden ja epätasa-arvon poistamiseksi sieltä, missä syrjäytyneisyys, eriarvoisuus ja sodat ovat jokapäiväisenä ja tuskallisenakin haasteena.

Toki yllätyksiä voi tulla ja taistelutahto voi joutua koetukselle. Onneksi meillä on terve nuorisomme, joka toimii oikeiden arvojen pohjalta ja viisaita vaikuttajia ja kannanottajia, jotka tukevat tätä nuorisoa.

Onneksi heille löytyy myös kannattajia: teatteriohjaajat Ritva Siikala ja Bengt Ahlfors tukivat nuorisoa kannanotollaan TV-ohjelmassa 18.4.: "Nuoriso auttaa meidät ulos tästä taantumasta."

En osa edes kuvitella, miltä elämänuskonsa ja toivonsa menettäneistä tuntuvat nyt puheet maailman onnellisimmasta kansasta.

Opettaja ja kirjailija Arno Kotro ilmaisi tukensa nuorisolle rohkeammalla ja kriittisemmällä kannanotollaan Suomen Kuvalehdessä 19.3. Hän arvosteli koulun kasvatustyötä: "Lukiosta on tullut preppauskurssin kaltainen hikipaja, vaikka sitä haluttaisiin kuvata yleissivistäväksi kouluksi, joka auttaa kypsymään kohti aikuisuutta."

Tulevaisuutemme turvaava voima on nuorten oikeissa asenteissa ja toiminnassa. Lähimmäisen rakkaus ulottuu terveen nuorison piirissä yli kansallisvaltioiden rajojen. Katkeruus syntyi vanhemman sukupolven piirissä monen kohdalla sotiemme jälkeisistä raskaista menetyskokemuksista.

Osaltaan lienee koronan aiheuttaman rauhoittumisen seurausta, että ajattelu- ja arviointikykymme on kehittynyt. Menneitä menetyskokemuksia peilataan koronan aiheuttamiin rajoituksiin, samoin kuin peilataan sitä yhteishengen voimaa, jolla haasteet sotien jälkeisenä vaikeana aikana yhdessä voitettiin ja kansallinen voimaantuminen ja suhteellisuuden taju vähitellen valtasi alaa. Yhteisöllisyyden myötä katkeruus ja suru vähitellen väistyivät karjalaistenkin keskuudessa.

Tämän päivän syrjäytyneiden olemassaoloa hyvinvointimme keskellä ei silti saa kieltää ja unohtaa. Olkoon se miten pieni vähemmistö tahansa, ongelman poistaminen on yhteinen asiamme. Voimattomuus ja neuvottomuus pitää kohdata.

Poliittisten puolueiden on tunnustettava myös epäonnistumisensa: Hyvinvointia ei osata tai tahdota jakaa niin, että se voimaannuttaisi köyhyydestä kärsiviä. Nyt se tuntuu pikemminkin lisäävän katkeruutta ja masennusta. Ei riitä, että toteamme suurimmalla osalla menevän hyvin.

En osaa edes kuvitella, miltä elämänuskonsa ja toivonsa menettäneistä tuntuvat nyt puheet maailman onnellisimmasta kansasta. Miltä tuntuu kuulla ja nähdä rikkaiden ja hyvinvoivien elämää kuvaavia dokumentteja ja heidän olosuhteidensa kuvauksia televisiosta.

Onneksemme useimmilla nuorilla on meitä vanhempia parempi eläytymiskyky ja sitä myöden enemmän ymmärtämystä, voimia ja tahtoa toimia tasa-arvon toteuttamiseksi.

Nyt näyttää siltä, että koronan suhteen olemme voiton puolella, ja ymmärrän hyvinvoivan nuorison ja suhteellisuudentajunsa säilyttäneen keskiluokan piirissä olevan sellaista solidaarisuuden kasvua, joka koituu ennen pitkää myös niiden nuorten hyväksi, jotka ovat menettäneet tulevaisuudenuskonsa, elämäntahtonsa ja -toivonsa.

Kirjoittaja on kirjailija ja kuvataiteilija.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut