Päivi Piiraisen Esalainen: Tie hyvinvointiin voi kulkea puutarhan kautta

Päivi Piirainen

Päivi Piirainen

Rystynen on punainen ja turvoksissa. Kun sitä painaa, sattuu. Tyrnipensaan piikki on niin syvällä, että sitä ei saa kotikonstein hakaneulalla ja desinfiointiaineella kaivettua pois sormesta. Ehkä ajan mittaan rystynen rauhoittuu ja yhteiselo tyrnipiikin kanssa alkaa sujua.

Ajattelen, että ansaitsin tämän. Kaadoin kaksi tervettä ja voimakaskasvuista tyrnipensasta ja työnsin niiden oksat silppuriin. Nyt oksahake toimii katteena muille pensaille.

Hakkeeksi on päätynyt myös joulukuusi, pari tuijan latvaa sekä pystyyn kuollut pihasyreeni. Niidenkin elämän kierto päätyy katteeksi, joka hiljalleen muuttuu mullaksi.

Duodecim-lehden pääkirjoituksessa (2018/13) kerrotaan, miten puutarhanhoidolla on myönteisiä vaikutuksia sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin.

Myönteisiä vaikutuksia on havaittu esimerkiksi painoindeksiin ja kognitiivisiin toimintoihin. Epäsuoria vaikutuksia voi nähdä vaikka fyysisen aktiivisuuden kautta. Hauis kasvaa maata kääntäessä ja pohjekin tykkää lapiohommista.

Huomaan itsekin, miten keskittymisväsymys hellittää puutarhassa puuhastellessa. Keskittymisväsymystä syntyy, kun ärsykkeitä alkaa olla enemmän kuin mitä aivot pystyvät ottamaan vastaan.

Puutarhassa eivät yhtä aikaa piippaa sähköposti, tiimiyhteistyön keskukset, pikaviestipalvelu ja raolleen jäänyt jääkaapin ovi.

Puutarhanhoitoa ei voi laskea millään lailla vahvuuksiini. Parhaiten meillä kukoistavat sitkeät kasvit, jotka tyytyvät vähään eli lähinnä tuijat, katajat ja hanhikit. Muutaman neliön kokoisessa keittiöpuutarhassa rehottaa lipstikka.

Kesyksi käynyt rusakko syö suojaamattomat mustikkapensaat ja kirvat hyökkäävät luumupuun lehtiin. Mansikkapaikka tuottaa marjoja, mutta sadosta kanssani kilpailevat oravat ja harakat. Orava saa mansikkavarkaudet anteeksi söpöytensä takia ja harakalle en mahda mitään.

Sammal ja muinaisesta kukkapenkistä karanneet rentoakankaalit ja suikeroalpit ovat aurinkoisella nurmikolla oloonsa oikein tyytyväisiä.

Puutarhanhoidon ei tarvitse olla yksinäistä näpräämistä. Espooseen on visioitu yhteisöllisiä korttelipuutarhoja ja viime vuonna Kerava sai ympäristöministeriöltä pienen potin yhden korttelipuutarhan perustamista varten.

Olisihan se hauska, kun jossakin joutomaalla Lahdessakin kasvaisi yhdessä kasvatetut kaalit ja porkkanat ja kasvimaata reunustaisivat värikkäät kehäkukat.

Puutarhasta kumpuavan mukavan ja yhteisöllisen idean on Lahdessa keksinyt Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys. Yhdistyksellä on oma kasvipankki, jonka kasvimaahan asukkaat voit tuoda ylimääräisiä taimiaan ja myös siirtää kukkia ja pistokkaita omaan pihaan.

Anttilanmäkeläiset tuskin panevat pahakseen, jos heidän ideansa lähtee lentoon jossakin toisaalla.

Kun oma kokemus ja eri tutkimukset vahvistavat samaa käsitystä siitä, että puutarhanhoito ja luontoelämysten kalastelu tekevät hyvää, niin tottahan näinkin yksinkertaista ja edullista hyvinvointireseptiä kannattaa vaalia.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut