Ehdokkaalta: Olemmeko ulkomaisten sijoittajien lypsylehmä?

Satu Jaatinen

Meillä on valtava omaisuus käsissämme. Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa on kaikkia akkumetalleja. Niitä tarvitaan sähköautoihin, tuulivoimaloihin ja aurinkopaneeleihin. Suomi on tärkein platinan sukuisten metallien lähde EU:ssa. Olemme myös innovaatioiden ja insinööritaidon kehto.

Norja oli 1970-luvulla yhtä köyhä kuin Suomi. Olisi ehkä edelleen, jos olisi antanut ulkomaisten öljy-yritysten vyöryä maahan. Sen sijaan norjalaiset pumppasivat öljynsä itse ja pistivät osan myynnistä rahastoon, joka on nyt yksi maailman isoimmista.

Ruotsissa vain kymmenen prosenttia kaivoksista on ulkomaisessa omistuksessa. Maan tiukat ympäristönormit ovat viimeiset 10 vuotta estäneet uusien kaivosten avaamisen. Vaikka Ruotsissa on vähemmän kaivoksia kuin Suomessa, työpaikkoja ja tuloja kaivoksista on enemmän. Kaivosten ympärillä oleva teollisuus on ruotsalaista, ja ympäristövahinkoja on vähemmän.

Ruotsin valtio omistaa maan suurimman metallitehtaan nimeltään LKAB. Valtio saa siltä joka vuosi yli puoli miljardia euroa osinkotuottoja ja 85 prosenttia tehtaan työvoimasta on Ruotsissa. LKAB investoi 40 miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana tuotantonsa puhdistamiseen.

Kanada ei anna isojen ulkomaalaisten investoida, ellei Kanada hyödy investoinnista enemmän kuin sijoittaja. Yhdysvallat panostaa suuria määriä valtion varoja innovaatioon, esimerkkeinä koronarokotteet, Facebook ja Tesla.

Mitä Suomi tekee? Päinvastoin: Suomi houkuttelee veronmaksajien rahoilla ulkomaista pääomaa ja löysää säännöksiä helpottaakseen investointeja.

Norja oli 1970-luvulla yhtä köyhä kuin Suomi. Olisi ehkä edelleen, jos olisi antanut ulkomaisten öljy-yritysten vyöryä maahan.

Kaivoksemme ovat jo nyt 90-prosenttisesti ulkomaalaisten omistuksessa. Suomen verot heille ovat maailman alhaisimpia ja aggressiivinen verosuunnittelu on sallittua. Olemme valmiit investoimaan heihin veronmaksajien varoja.

Suomen valtio omistaa enää vähemmistö-osuuksia kaivosalan yrityksissä. Ruotsin LKAB:ia vastaavasta Outokummusta valtio omistaa enää vain 20 prosenttia ja yhtä pieni osuus sen työntekijöistä on Suomessa. Valtion aiemmin omistama Rautaruukki myytiin ruotsalaiselle SSAB:lle vuonna 2014. Sen työntekijöistä vain 20 prosenttia on nyt Suomessa.

Vanhustenhoiva oli suurimmaksi osaksi julkista kymmenen vuotta sitten. Nyt toiminnot ovat suurimmaksi osaksi ulkoistettu terveysjäteille. Suomalaiset maksavat, kun Suomen vanhukset tuottavat tuottoja sijoittajille.

Kun Suomessa innovoitiin koronarokote, Suomi investoi siihen nolla prosenttia. Kun Suomessa innovoitiin akkumetalli grafiitin korvike sellun myrkyllisestä sivutuotteesta lignaanista, yhdysvaltalaiset kehittävät sitä nyt edelleen.

Onko meistä tullut ulkomaisten pääomasijoittajien lypsylehmä? Kun koko maailma huutaa akkumetalleja, me huudamme takaisin, toisin kuin norjalaiset, jotka tiiviisti pitivät öljyn itsellään. Huudamme, että tulkaa, viekää akkumetallit pois ja tuhotkaa samalla ihmisten kodit ja mökit ja vedet ja maisemat. Tulkaa pian! Me maksamme, että tulette.

Kirjoittaja on kuntavaaliehdokas (kesk. sit.) Asikkalasta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.