Pääkirjoitus: Kesä alkaa Päijät-Hämeessä ikävästi, jos maan pahimmaksi muuttunut koronatilanne ei helpotu tuntuvasti

Koronarokotukset ovat edenneet Päijät-Hämeessä varsin mallikkaasti, mutta itse viruksen ilmaantuvuusluku on maakunnassamme nyt maan korkein. Katja Luoma / Arkisto

Kansalaisia ja tapahtumajärjestäjiä pitkään piinanneita kokoontumisrajoituksia on alettu helpottaa kohentuneen koronatilanteen ansiosta.

Viiden sairaanhoitopiirin alueella on maanantaista lähtien taas sallittua järjestää yleisötilaisuuksia yli 50 hengelle tietyin edellytyksin. Kevennystä tervehtivät tyytyväisinä esimerkiksi kyseisillä alueilla vaikuttavat urheiluseurat, jotka voivat nyt päästää kilpailuihinsa parhaimmillaan jopa useisiin satoihin yltävän katsojamäärän.

Yhtä valoisa ei tilanne ole Päijät-Hämeessä. Maakunta on yhä epidemian pahimmassa eli leviämisvaiheessa, minkä seurauksena FC Lahti joutui maanantaina pelaamaan Veikkausliigan avausottelunsa tyhjille katsomoille.

Toki koronatartunnat ovat täälläkin laskeneet kevättalven huippulukemista, mutta hitaasti, ja hiljattain ne kääntyivät takaisin nousuun. Mikäli tilanne ei nopeasti parane, Päijät-Häme joutuu odottamaan tuskallisen pitkään omaa vuoroaan rajoituksia kevennettäessä.

Kuluneena viikonloppuna Päijät-Häme sai kyseenalaista huomiota noustuaan kärkeen vertailussa, jonka ykkösenä yksikään sairaanhoitopiiri ei haluaisi komeilla.

Tuoreimmat valtakunnalliset koronaluvut paljastivat taudin ilmaantuvuusluvun olevan Päijät-Hämeessä tällä hetkellä korkeampi kuin missään muualla. Ilmaantuvuusluku kertoo, kuinka monta uutta tartuntaa alueelta on löydetty viimeksi kuluneiden kahden viikon aikana. Asukasluvultaan suurin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on tähän saakka pysytellyt tämän tilaston kärjessä käytännössä epidemian alusta asti. Päijät-Häme nousi kärjen tuntumaan vasta pari kuukautta sitten ja valtasi nyt ykköspaikan HUS:n rinnalla jälkimmäisen, kuten myös Varsinais-Suomen, saatua omat tartuntamääränsä tuntuvaan laskuun.

Voisi päätellä, että me päijäthämäläiset emme enää jaksa noudattaa rajoituksia yhtä tunnollisesti kuin ruuhkaisimman Suomen asukkaat.

Yhden viikonlopun tai viikon lukujen perusteella ei vielä kannata ripotella tuhkaa päälleen. Niiden taustalla voi olla monia syitä, joista jotkut ovat ehkä myös satunnaisia. Silti nyt nähdyn käänteen pitäisi panna hälytyskellot soimaan kautta maakuntamme, sillä suunta on huolestuttava.

Pääkaupunkiseudun rajoitukset eivät juuri poikkea omistamme, ja virusmuunnoksetkin lienevät siellä yhtä yleisiä. Silti epidemia heikkenee meillä paljon hitaammin, jos enää lainkaan, mistä voisi päätellä, että me päijäthämäläiset emme enää jaksa noudattaa rajoituksia yhtä tunnollisesti kuin ruuhkaisimman Suomen asukkaat. Jos näin on eikä asenteemme muutu, on edessämme paljon ikävämpi alkukesä kuin muilla suomalaisilla.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.