Pääkirjoitus: Päijät-Hämeessä talouskasvu antaa vielä odottaa

Sahateollisuus on kovassa nosteessa. Monilla aloilla nousu on vasta tuloillaan. Pirjo Kamppila

Odotukset kotimaisen ja maailmanlaajuisen talouskasvun käynnistymisestä ovat korkealla. Odotusten perusteet ovat realistisia: taloutta ovat kampeamassa positiiviseen vireeseen ainakin koronavirusrokotusten eteneminen, kesäaikaan muutenkin helpottava koronaepidemia, laajamittainen elvytys, maailmankaupan kasvu sekä kuluttajien säästöjen ja patoutuneen tarpeen mahdollistama kulutuksen kasvu.

Eri ennusteissa Suomelle on ennakoitua noin 2,5–3 prosentin haarukkaan asettuvaa bruttokansantuotteen kasvua. Kasvuluvut eivät etenkään kansainvälisesti vertaillen ole suuria, mutta selitys lukujen mataluudelle on onneksi hyvä: Suomi näyttää selvinneen koronakriisistä monia muita maita pienemmillä vahingoilla. Pelättyä talouden syvää notkahdusta ei tullut.

Talouden positiivinen vire ei kuitenkaan näytä heijastuvan toivotulla tavalla Päijät-Hämeeseen. Hämeen kauppakamarin ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuoreesta yhteisestä barometrikyselystä käy ilmi, että vain 19 prosenttia hämäläisistä yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan. 61 prosenttia yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan. Sama barometri kertoo 28 prosentin yrittäjistä ennakoivan tuotannon kasvua seuraavan kolmen kuukauden aikana. Kysynnän arvioi vaimeaksi 40 prosenttia vastaajista.

Päijät-Hämeen Yrittäjien kyselyssä puolestaan 33 prosenttia yrityksistä odotti liikevaihdon kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana. 25 prosenttia vastaajista kertoi näkymien olevan heikot.

Pääsemmekö osallisiksi kiihtyvästä kasvusta?

Odotukset ja näkymät voivat kohentua nopeastikin. Luvut ovat parantuneet, mutta silti ne antavat aiheen huolestua. Päästäänkö Päijät-Hämeessä osallisiksi kiihtyvästä kasvusta? Ongelmina yrityksillä ovat esimerkiksi kustannusten kasvu ja vaimeana jatkuva kysyntä.

Rahoituksen turvaaminen ja yleisesti positiivisen tulevaisuuskuvan ylläpitäminen vastaavat ainakin osaan ongelmista. Kotimaisen kysynnän elpyminen parantanee kotimaisen palvelusektorin ja kaupan näkymiä. Vientimarkkinoille pitää kyetä iskemään juuri nyt. Yritysten on saatava tähän myös julkisen vallan tuki.

Yhtenä ongelmana ennakoidun nousukauden hyödyntämisessä on työvoiman saatavuus. Hallituksen kehysriihi tarjosi tähän niukasti apua. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoon puuttuminen olisi ollut tutkitusti vaikuttava keino, vaikka osa sen seurauksista on vaikeita. Ansiosidonnaisella on työvoimaa, jonka työmarkkinakelpoisuus on hyvä. Muut keinot vaikuttavat vasta pitkän ajan kuluessa.

Kommentoi