Lukijalta: Työkyky ja työllisyys kiinteästi kytköksissä – työssäkäyvien osuus työikäisistä ei nouse korkealle, ellemme huolehdi erityisesti nuorten työkyvystä

Henni Hyytiä-Ilmonen

Maan hallitus kokoontuu puoliväliriiheen samalla kun yhteiskunnallinen keskustelu tuntuu kärjistyvän vuosi vuodelta. Olo on kuin tennistä seuratessa, kun mielipiteitä pallotellaan vasemmalta oikealle.

Yle Lahden aamustudio vahvisti 27.4.2021 havaintoa nimittämällä neuvotteluja puolivälieräriiheksi ja siten sopivaksi ”politiikan penkkiurheilijalle”. Huomio todella kiinnittyy ”pelaajien” tekniikkaan ja osumiin, mutta muistaako kukaan pelin tarkoitusta?

Vaalikeskustelut ja niiden luonnollinenkin repivyys ovat jo kesäisiä kuntavaaleja odotellessa nähtävillä, mutta tästä huolimatta olisi tärkeää keskittyä pelin tavoitteeseen. On helppo väitellä tarvittavien työpaikkojen määrästä tai kouluverkosta, mutta kuntalakikin asettaa ”pelin” tavoitteeksi hyvinvoivat ihmiset.

Yksi hyvinvoinnin kulmakivi on toimintakyky. Hyvä toimintakyky tuo mukanaan mahdollisuuden elää itsenäistä arkea. Pukeutuminen, syöminen, laskujen maksu ja kotityöt ovat toimintakyvyn ilmenemiä. Ystävien tapaaminen, harrastukset ja työnteko vaativat hyvää toimintakykyä. Erinomaista toimintakykyä tarvitaan, jotta voi auttaa muita.

Työkyky taas on toimintakyvyn osa-alue. Työkyky ei synny tyhjästä työikäisyyden kynnyksellä. Sekä fyysiseen että psyykkiseen työkykyyn tarvittavia rakennuspalikoita kasataan jo lapsuudesta.

Turvallinen kasvuympäristö, perheiden tuki, koulutus, ravitsemus, liikunta, yhteisöllisyys ja tarvittaessa terveyspalvelut muodostavat parhaimmillaan jatkumon, jonka päässä on osaava ja työkykyinen aikuinen. Kuntien peruspalvelut ovat siis välineitä työkyvyn rakentamiseen.

Yksikään työpaikka ei paranna taloutta, ellei siihen löydy toimintakykyistä ihmistä työntekijäksi.

Mikäli työkyky myöhemmin työikäisenä heikkenee, tulevat esiin korjaavat ja kuntouttavat palvelut. Hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuus vaatii oikea-aikaisuutta, ja aika on toimintakyvynkin hoidossa rahaa.

Kyse on myös yhteiskunnan asenteesta osatyökykyisiä kohtaan: Onko työnteko ja osallisuus arvokasta silloinkin, kun jäljellä on vain osa työkyvystä? Onko yrityksille mahdollista palkata osatyökykyisiä? Onko joustavia väyliä päivittää osaamista vastaamaan työelämän tarpeita?

Yksilöille merkityksellisyys ja yhteisöllisyys ovat terveystekijöitä, joita työnteko usein tuo mukanaan.

Huoltosuhde on vakiintunut yhteiskunnallisen keskustelun kestoteemaksi. Harvemmin sen yhteydessä nostetaan esiin työkykyä, vaikka aihetta olisi. Uutisoinnin kohteena on nytkin mahdollisuus luoda uusia työpaikkoja, vaikka oleellisempaa tietoa talouden näkökulmasta saattaisi olla työllisyysasteessa.

Työssäkäyvien osuus työikäisestä väestöstä ei voi nousta kovin korkealle, ellemme huolehdi erityisesti nuorten työkyvystä. Yksikään työpaikka ei paranna taloutta, ellei siihen löydy toimintakykyistä ihmistä työntekijäksi. Työkyky ja työllisyys ovat kiinteästi kytköksissä toisiinsa.

Työterveyslääkärinä kutsunkin kaikki talkoisiin työkyvyn edistämiseksi sekä keskustelussa että päätöksenteossa. Tavoite yhdistää todennäköisesti yli puoluerajojen myös vaalikentillä.

Aloittaa voi vaikka itsestään tekemällä pieniä, arkisia valintoja kohti parempaa toimintakykyä. Parhaat tulokset saadaan kuitenkin aikaiseksi tälläkin pelikentällä joukkueena.

Kirjoittaja on työterveyslääkäri ja kaupunginvaltuutettu (kesk.) Lahdesta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut