Lukijalta: Valtio ei korvaa rokotusten todellisia kustannuksia

Hanna-Maija Kause

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän johtajaylilääkäri Tuomo Nieminen oli huolissaan työterveysyhtiöiden aikomuksesta periä maksuja koronarokotusten antamisesta. Rokotuksista maksetaan valtioneuvoston päätöksen mukaan kymmenen euron Kela-korvaus palveluntuottajalle.

Hyvinvointiala Hali ry nosti esiin jo vuoden vaihteessa, että kymmenen euroa rokotusta kohti ei riitä kattamaan koronarokottamisen todellisia kustannuksia työterveyden palveluntuottajilla – eikä sen puoleen kunnillakaan. Kunnat toki ovat saaneet miljardien tukipaketin koronasta aiheutuviin kuluihin.

Rokotusten organisointi akuutin epidemiatilanteen ollessa jo päällä eroaa esimerkiksi tavallisesta kausi-influessarokotusten suunnittelusta. Koronarokotuksen hintaa laskettaessa on palkkakustannusten lisäksi otettava huomioon muun muassa seuraavat kustannuksia aiheuttavat tekijät: rokotuskapasiteetin varaaminen, henkilöstön rekrytointi ja lisäkoulutus, rokotuksia koskeviin neuvotteluihin käytettävä aika kuntien kanssa, rokotteiden tilausprosessien hallinta, ajanvaraus, suojautumiseen tarvittavat varusteet, rokotteen valmistelu, rokottaminen, kirjaaminen ja seuranta.

Työnantajat ovat käytännössä pakotettuja osallistumaan rokotustalkoisiin taloudellisesti.

Oman lisänsä kustannuksiin niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella tuo turvallisen rokottamisympäristön varmistaminen, jotta riittävät turvavälit ja terveysturvallisuus rokotepisteissä voidaan varmistaa.

Kun alkuvuodesta tiedustelin Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkydöltä, mitä heidän kaupungissaan arvioidaan rokottamisen kustannukseksi rokotusta kohden, vastaus oli noin 20 euroa. Hali ry tiedusteli aikaisemmin tänä vuonna sairaanhoitopiireiltä heidän taksojaan koronarokottamisesta (ei-massarokotukset). Olemme saaneet tiedot vain kolmesta sairaanhoitopiiristä, mutta näissä hintahaarukka oli 30–38 euroa.

Valtioneuvostolla olisi ollut aikaa ja mahdollisuuksia luoda järjestelmä, jossa työterveyshuollon hallitulle mukaan tulolle olisi voitu luoda askellus ja myös kustannuksia olisi voitu hillitä. Nyt työterveyshuoltokanavaa käyttäen näyttää siltä, että valtiovalta ei korvaa rokottamisen todellisia kustannuksia, joten työnantajat ovat käytännössä pakotettuja osallistumaan rokotustalkoisiin taloudellisesti.

Moni tekee tämän silti mielellään, jotta rokotukset saadaan kaikille työntekijöille sujuvasti ja rokotuskattavuus nousee.

Kirjoittaja on johtaja Hali ry:ssä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.