Lukijalta | Kotitalouksien jätteiden käsittely jatkuu Lahden Kujalassa – kotien energia-, seka- tai biojätettä ei missään vaiheessa käsitellä kierrätyspuistossa

Minna Kauhanen kirjoittaa (ESS 16.4.) Hollolaan Kehätien alueelle suunnitellun kierrätyspuiston aiheuttamista huolista. Haluamme oikaista ja täsmentää kirjoituksessa esitettyjä väitteitä.

Uusi kierrätyspuisto ei korvaa Kujalan jätteenkäsittelyaluetta. Päijäthämäläisissä kotitalouksissa syntyvää energia-, seka- tai biojätettä ei tulla missään vaiheessa käsittelemään kierrätyspuistossa. Ne käsitellään jatkossakin Lahdessa Kujalan käsittelykeskuksessa.

Kujala ei ole missään vaiheessa täyttymässä, sillä kaikki kotitalouksien jätteet kuljetetaan esikäsittelyn jälkeen edelleen energiahyötykäyttöön energiayhtiöille.

Biojätteet ja lietteet käsitellään jatkossakin Kujalan käsittelykeskuksessa Labio oy:n biokaasu- ja kompostointilaitoksessa, jossa niistä tuotetaan biokaasua ja kompostia. Kujalassa on myös käsittelykenttiä, joista jätelajeja ohjataan käsittelyn jälkeen hyödynnettäviksi. Myös kenttien tilakapasiteetti riittää jatkossa.

Kierrätyspuistoa on etsitty seudulta useita vuosia. Tavoitteena on, että siellä käsitellään ja jatkojalostetaan muun muassa erilaisia maa-aineksia, sekä rakennus- ja purkujätteitä, esimerkiksi betonia, tiiltä, asfalttia, lasia ja tuhkaa.

Kujalan käsittelyalue on täyttymässä ainoastaan puhtaiden ja pilaantuneiden maa-ainesten osalta samoin kuin Rälssin ja Miekan maanvastaanottopaikat Lahdessa.

Kujalan käsittelyalue on täyttymässä ainoastaan puhtaiden ja pilaantuneiden maa-ainesten osalta.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa on todettu, että terveyshaitat eivät ole merkittäviä ja ne ovat torjuttavissa. Kun tiedossa on tarkemmin, mitä jätteitä alueella tullaan käsittelemään, on ympäristöhaittojen torjunta ja estäminen tehtävissä riittävien suoja-aluein ja teknisin ratkaisuin.

Alue on palo- ja pelastusviranomaisten hyvin saavutettavissa. Se sijaitsee Hollolan paloaseman läheisyydessä, josta on pääsy kahdelta suunnalta kierrätyspuistoon.

Koivusillanjoen luontoarvojen vuoksi jätteenkäsittelyalueen itäreunan aluerajausta muutettiin vaihemaakuntakaavaan. Aluerajauksen muutoksella sekä kaavamääräyksillä turvataan Koivusillanjoen luontoarvojen ja jokivarren ekologisten yhteyksien säilymistä.

Kiertotalous on kasvavaa liiketoimintaa. Siinä pyritään säilyttämään materiaalien ja tuotteiden arvo niin pitkään kuin mahdollista. Käyttöön otetut luonnonvarat eivät päädy kaatopaikoille, vaan ne pidetään kierrossa ja käytössä jatkamalla materiaalin käyttöä toisena tuotteena tai raaka-aineena.

Yritykset, jotka käsittelevät erilaisia materiaaleja, hyötyvät toistensa läheisyydestä, ja sen vuoksi laaja alue kiertotalouden tarpeisiin on perusteltu. Alueen työpaikkojen määrä riippuu alueelle sijoittuvasta toiminnasta: mitä pidemmälle materiaaleja ja tuotteita alueella jalostetaan, sitä enemmän alueella on työpaikkoja.

EU:n rahoitusta kohdistetaan jatkossakin voimakkaasti ilmastoneutraalin kiertotalouden kehittämiseen raaka-aineiden kysynnän voimakkaan kasvun vuoksi. Yrityksiä kannustetaan siirtymään uusiin kiertotalouden liiketoimintamalleihin, sillä puhtaaseen teknologiaan liittyvillä innovaatioilla saamme seudulle merkittävää kilpailuetua.

Jos sitä vastoin aluetta ei löydetä, maksamme jätteiden kuljettamisesta maakunnan ulkopuolelle, rakentamishankkeet voivat hankaloitua eikä alue houkuttele uusia tulevaisuudenalan toimijoita.

Jo käyttöön otetun materiaalin hyödyntäminen uudelleen on kestävää ja tässä kehityksessä haluamme Päijät-Hämeessä olla mukana.

Kirjoittajista Rusanen on Päijät-Hämeen Jätehuolto oy:n toimitusjohtaja, Ahlfors Päijät-Hämeen liiton aluesuunnittelujohtaja.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut