Pääkirjoitus: Suomi tarvitsee arvokasta vientitavaraa

Veitsiluodon tehtaan sulkeminen jättää uuden aukon Suomen korkeamman jalostusasteen vientiin. JYRKI NIKKILÄ / LEHTIKUVA

Kuluneen viikon suurin talousuutinen Suomessa oli epäilemättä Veitsiluodon paperitehtaan sulkeminen. Stora Enso kertoi päätöksestään tiistaina.

Välittömästi lopetuspäätöksen jäljiltä työttömäksi jää noin 670 työntekijää. Välillisten vaikutusten suuruusluokkaa on vaikeaa arvioida. Joka tapauksessa välillisiä seurauksia tulee sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

Syy tehtaan sulkemisen taustalla on yksinkertainen: paperin kulutus on vähentynyt, eikä sitä kannata enää tuottaa vanhentuvilla koneilla ja kaukana päämarkkinoista. Veitsiluodossa on tehty muun muassa päällystettyä aikakauslehtipaperia, jonka markkinat ovat osaksi kadonneet samaa tahtia kuin aikakauslehdet ja markkinointimateriaalit ovat digitalisoituneet.

Paperin, ainakin lehti- ja toimistopaperin, alamäki alkaa olla jo niin tiedostettu asia, että reaktiot Veitsiluodon lopettamiseen vaimentuivat viikon edetessä nopeasti. Paperi ei ole enää se tuote, jonka varaan suomalaista yhteiskuntaa rakennetaan.

Hallitus valmistautuu vaikeisiin riihipäätöksiin Veitsiluodon varjossa

Huomiota on nyt syytä kiinnittää siihen, mitä Veitsiluotoon ja Kemiin jää ja yleisemmin siihen, mitä Suomessa tuotetaan.

Metsä Groupin biotuotetehdas Veitsiluodon naapurissa alkaa tuottaa sellua, Stora Enso jättää Veitsiluotoon sahan.

Vaikka sekä puutavara että sellu ovat tärkeitä vientituotteita, ne eivät ole jalostusasteeltaan ja siten hinnaltaan paperin veroista tavaraa. Jokainen työpaikka on hyvä, mutta Suomella pitää olla myös sellaisia työpaikkoja, jollaisissa tuotetaan korkealaatuisia, pitkälle kehitettyjä ja markkinoilla arvokkaita tuotteita. Vain se takaa yhteiskunnan hyvinvoinnin ja positiivisen kehityksen. Tätä korostaa väestörakenteen muuttuessa niukkeneva työvoimakin: yhdestä työpaikasta olisi saatava enemmän euroja kuin ennen.

Paperi ei ole enää se tuota, jonka varaan suomalaista yhteiskuntaa rakennetaan.

Keskeinen tekijä korkeamman jalostusasteen tuotteiden kehittämisessä ovat tuotekehitykseen laitetut panokset. Kuten Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola viime maanantain Kauppalehdessä huomautti, Suomi on pudonnut Pohjoismaiden ja esimerkiksi Saksan kyydistä tuotekehitysmenoissa.

Tki-menojen lisääminen on pitkällä tähtäimellä koko yhteiskunnan edun mukaista. Suomen on pyrittävä määrätietoisesti lisäämään julkisen vallan tukea tuotekehitykseen ja investointeihin.

Samalla voi myös kysyä, ovatko suomalaiset yritykset laajasti ottaen tehneet oikeita ratkaisuja pitkän aikavälin tarkastelussa: onko osakkailla ollut malttia punnita pitkäjänteisesti osinkojen ja investointien suhdetta?

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut