Lukijalta: Työntekijät kuluerästä voimavaraksi – Luottamusmiesjärjestelmä takaa edellytykset löytää ja toteuttaa paikallisia ratkaisuja

Kari Hyytiä

Jalo Paananen totesi Etelä-Suomen Sanomien mielipidekirjoituksessaan 14.4., että tammikuun kihlaus natisee liitoksissaan.

Huomauttaisin Paanaselle, että nykyisellä sopimusjärjestelmällä ja työsopimuksilla voidaan lisätä tuottavuutta ja kyse on työtekijöiden kannalta myös heidän minimiehdoistaan.

Kun työtekijä joutuu puolustamaan jo työsopimusta tehdessään minimiehtojaan, miten voidaan olettaa saman työtekijän joustavan ja tekevän paikallisia sopimuksia? Peruskysymys mielestäni kuuluu, ovatko työntekijät yritykselle kuluerä vai tuottavuutta lisäävä voimavara.

Teknologiateollisuuden työehtosopimus on mahdollistanut paikallisen sopimisen aina vuodesta 1994 lähtien. Kaiken lisäksi sopimusta on rakennettu yhdessä työntekijäliiton ja työnantajaliiton välillä eri työryhmissä vuosien ajan, jatkuvan neuvottelun periaatteella.

Paikallinen sopiminen ei ole este vaan mahdollisuus. Yhdessä tekeminen ja luottamus sopimuskumppanien välillä takaavat työpaikkakohtaisten ratkaisujen edellytykset ja luovat tuottavuuden kasvun edellytyksiä.

Luottamusmiesjärjestelmä takaa edellytykset löytää ja toteuttaa paikallisia ratkaisuja. Luottamusmies on yrityksen tuntosarvet henkilöstön ja johdon välillä. Kysynkin, kuinka moni yritys oikeasti haluaa tämän järjestelmän romuttaa?

Kun työtekijä joutuu puolustamaan työsopimusvaiheessa minimiehtojaan, miten voi olettaa hänen joustavan ja tekevän paikallisia sopimuksia?

Vastaavasti kriisitilanteessa voidaan yhdessä sopien pelastaa yritys takaisin kasvun tielle.

Jos tätä järjestelmää halutaan rikkoa ja poistaa työehtosopimusten minimiturva työntekijöiltä, tulee työtekijöistä torppareita erilaisin sopimuksin yrityksen sisälle.

Olen usein verrannut menestyvää yritystä jalkapallojoukkueeseen. Pelataan samaan malliin, syötellään palloa toisille. Hyvä joukkue tarvitsee hyvät pelaajat eri rooleissa ja hyvässä joukkueessa on myös ilo pelata.

Samalla tavalla toimii menestyvä yritys, tuotannon on toimittava virtaviivaisesti ja henkilöstön pelattava hyvin yhteen. Sopimuspöydässä ollaan tasavertaisia. Palkitaan tuloksesta ja joustetaan tarvittaessa. Henkilöstö otetaan mukaan päätöksentekoon eri asteilla.

Kyse on myös johtamisesta, johdon pitää näyttää suunta ja luoda strategia, johon sitoudutaan.

Yhdessä tekeminen ja luottamus sopimuskumppanien välillä takaavat työpaikkakohtaisten ratkaisujen edellytykset.

Itsellä on kokemusta Tammikuun kihlat -palkinnosta, jonka sai aikoinaan Stala oy paikallisista ratkaisustaan toimiessani tuolloin pääluottamusmiehenä. Elämme pandemian aikakautta ja siitä toipuminen vaatii entistä enemmän yhteistyötä ja erityisesti sopimista. Odotan mielenkiinnolla uutta sopimuskulttuuria, joka olisi nykyistä parempi.

Tammikuun kihlat syntyi Talvisodan hengessä työnantajien hyväksyttyä ammattiliitot neuvottelukumppaneiksi vaalittaessa kansallista yhtenäisyyttä Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen. 80 vuotta on pärjätty yhteistyöllä, toivottavasti työnantajatkin muistavat tämän.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut