Lukijalta: Kun nyt vastustetaan paikallista sopimista ja yrittäjien neuvotteluvoima kasvaa, etenkin ay-liikkeen on syytä katsoa peiliin

Esko Passila

Palkat eivät Suomessa ole varsinaisesti kilpailukyvyn rasite. Sen sijaan palkkojen sivukulut ovat suuri ongelma. LUT:ssa 1990-luvun lopulla tehty tutkimus osoitti, että Suomessa on palkkojen sivukuluja lukumääräisesti eniten Euroopassa. Lähinnä Suomea pääsi Portugali, jossa niitä oli lukumääräisesti vain neljäsosa.

Samoin euromääräisesti Suomessa perittiin näitä kuluja eniten Euroopassa. Suurin yksittäinen oli työeläke, joka muissa maissa perittiin pääsääntöisesti muiden verojen yhteydessä. Listan toisessa päässä olivat Tanska ja Hollanti.

1960-luvun alussa Suomesta ryhdyttiin rakentamaan tämän hyvin riitaisassa avioliitossa syntyneen kolmikantakonsensuksen avulla hyvinvointivaltiota Ruotsin mallin mukaan. Koska yhteisymmärrys oli syntynyt devalvaatiopolitiikasta, niin hyvinvointivaltion rahoitus kaadettiin yritysten niskaan. Sillähän ei näissä oloissa ollut merkitystä.

Keskisuuria ja pieniä yrityksiä oli alkanut syntyä vasta sotakorvausten myötä tukijalkoina suurteollisuudelle. Niiden vaikutus työsopimuksista neuvoteltaessa oli varsin mitätön. Kolmikanta on pyrkinyt kaikin mahdollisin keinon pitämään tilanteen status quon aina näihin päiviin asti.

Jalo Paananen kirjoitti kihlauksen purkamisesta, mutta kyseessä on pikemminkin avioero. Kolmen kimppaa ryhdyttiin rakentamaan 1950-luvun suurlakon jälkeen. Siinä rikas EK nai köyhän ay-liikkeen ja kummisetinä toimivat maamme hallitukset.

Näin syntyi kolmikanta, jonka toiminta perustui devalvaatio-inflaatio-talousteoriaan. Tämä järjestelmä sopi silloin työnantajapuolen pääroolia kantavalle vientivetoisille metsäteollisuudelle ja metalliteollisuudelle.

Jalo Paananen kirjoitti kihlauksen purkamisesta, mutta kyseessä on pikemminkin avioero.

Järkyttävää tässä systeemissä oli se, että niin ay-liike kuin EK tiesivät, että devalvaatio johtaa aina inflaatioon ja sen tuloksena uuteen devalvaatioon. Tämä ei vientiteollisuutta haitannut ja ay-pomoille se merkitsi uusia sulkia hattuun, kun päästiin vaatimaan palkankorotuksia.

Pääasiassa kotimaan kauppaa harjoittaville yrityksille se oli puukonisku selkään. Kotimaan tilanteeseen alettiin reagoida Koiviston hallituksessa 1967 asettamalla muun muassa hintasulkuja. Nämä konstit eivät kuitenkaan tehonneet, koska hintasulkuja ei voitu asettaa tuonnille.

Viimeinen yritys alkoi 1980-luvulla, jolloin innokkaat amatöörit alkoivat pönkittää markan arvoa täysin katteettomasti. Siihen vielä lisättiin valuuttalainojen vapauttaminen kuin kirsikaksi kakun päälle. Silloin olisi tarvittu asiantuntevaa konsulttia kertomaan, että markka olisi pitänyt laittaa kellumaan eli muodostumaan markkinoiden ehdoilla.

Loppu onkin historiaa. Paine markkaa kohtaan kasvoi kestämättömäksi. Vielä viime metreillä ministeri vakuutti, että devalvaatiota ei tule. Se lupaus pitikin paikkansa! Markka romahti ja eri tutkimusten mukaan valuuttalainat veivät mukanaan 35–50 000 yritystä, joiden varattomia yrittäjiä valtio nyt elättää erilaisilla tuilla, kun henkilökohtainen konkurssi ei ole sallittu.

Kun nyt vastustetaan kiivaasti paikallista sopimista ja myös yrittäjien neuvotteluvoima kasvaa, etenkin ay-liikkeen on syytä katsoa peiliin! Kolmikanta oli ideoimassa ja rakentamassa järjestelmää, joka ei toimi globaalitaloudessa.

Kolmikanta oli ideoimassa ja rakentamassa järjestelmää, joka ei toimi globaalitaloudessa.

Kun markka ajettiin romahduspisteeseen, Suomella oli kaksi mahdollisuutta: integroitua Emuun ja sen myötä euroon tai taantua kehitysmaiden tasolle. Kehitysmaatasosta on toki täälläkin hyviä esimerkkejä esimerkiksi kehitysmaatasoa oleva Kaivoslaki. Ehkä teksti onkin kopioitu jostain Afrikan maasta?

Asiaa koskien on olemassa lukuisia sananparsia, mutta ehkä parhaiten tähän sopii, joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa!

Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja Doctor of Philosophy.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut