Pääkirjoitus: Suomi ja Niinistö mielivät taas huippukokouksen isännäksi

Presidentinlinnamme palveli viimeksi kesällä 2018 Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien kahdenkeskisen huipputapaamisen näyttämönä. Timo Jaakonaho / Lehtikuva

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö visioi hiljattain valtiojohtajien huipputapaamista Helsinkiin kesäksi 2025, siellä puoli vuosisataa aiemmin järjestetyn Euroopan turvallisuuskokouksen muistoksi. Hän tosin lupasi itse seurata tilaisuutta vain kotisohvaltaan.

Voi silti olla, että Niinistö ehtii isännöidä vielä ainakin yhtä huippukokousta myös jäljellä olevan virkakautensa merkeissä. Näin tapahtunee jo lähiaikoina, jos Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyy Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ehdotuksen kaksikon huippukokouksesta ja molemmat hyväksyvät Suomen tarjouksen luoda tapahtumalle arvoisensa puitteet.

Biden teki ehdotuksensa Putinille presidenttien keskustellessa puhelimessa tarpeesta löysätä kiristyneitä sotilaallisia jännitteitä Ukrainan rajoilla. Venäjä on keskittänyt alueelle runsaasti joukkoja, mikä lännessä on tulkittu vähimmillään painostukseksi ja pahimmillaan jopa hyökkäyksen valmisteluksi Ukrainaa kohtaan. Venäjä on tapansa mukaan syyttänyt asiasta yksin Ukrainaa ja Natoa ilman konkreettisia todisteita.

Putin ei vastannut heti Bidenin ehdotukseen. Kursailua tuskin jatkuu kauan, sillä huippukokous palvelisi Venäjän etua vähintään yhtä paljon kuin Yhdysvaltain. Presidenttien kahdenkeskiset tapaamiset kun ovat olleet Putinille harvoja tilaisuuksia korostaa maansa suurvalta-asemaa siitä pitäen, kun johtavat länsimaat sulkivat Venäjän yhteisten kokoontumistensa ulkopuolelle Krimin valtauksen jälkeen.

Bidenin ja Putinin ensikohtaamiselle olisi tarvetta paitsi Ukrainan tilanteen helpottamiseksi, myös Yhdysvaltain ja Venäjän jäätävien välien sulattamiseksi. Yksi huippukokous ei vielä kaikkea muuttaisi, mutta se voisi auttaa pääsemään alkuun.

Vuoropuhelun lisääminen olisi myös Suomen etu, mikä selittää Niinistön aktiivisuuden asiassa. Bidenhan ei ollut ainoa presidentti, jonka kanssa Putin puhui puhelimessa tiistaina. Niin teki myös Niinistö nostaen Bidenin tavoin esille tarpeen ryhtyä toimiin jännitteiden vähentämiseksi.

Vuoropuhelun lisääminen olisi myös Suomen etu, mikä selittää Niinistön aktiivisuuden asiassa.

Suomen ohella huippukokouksen isännäksi mielivät tiettävästi Itävalta ja Islanti. Tuorein kokemus puhuu puolestamme, sillä Putin ja Bidenin edeltäjä Donald Trump tapasivat Helsingissä kesällä 2018. Järjestelyt sujuivat silloinkin mallikkaasti, mutta keskusteluissa Putin vei Trumpia amerikkalaisten järkytykseksi kuin litran mittaa.

Biden mielinee nyt osoittaa, että hän pystyy tässäkin parempaan kuin edeltäjänsä. Ja mikä olisi näyttävämpää kuin tehdä se samassa paikassa, missä Trump nöyrtyi Putinille koko maailman seuratessa suorassa tv-lähetyksessä esitettyä näytelmää.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut