Jari Suomisen Esalainen: Sademetsiä hävitetään Suomessa

Jari Suominen

Euroopan unioni on Kiinan jälkeen merkittävin sademetsien hävittäjä, kertoo WWF tuoreessa raportissa. Me luomme markkinat tuotteille ja raaka-aineille, joiden vuoksi sademetsää kannattaa muuttaa viljelyksiksi ja laidunmaiksi Etelä-Amerikassa, Indonesiassa ja muilla alueilla.

EU:n osuus sademetsätuhosta, jotka on yhdistettävissä kansainväliseen kauppaan, on raportin mukaan 16 prosenttia. Ykkösenä olevan Kiinan osuus on 24 prosenttia, mutta maassa on melkein kolme kertaa niin paljon asukkaita kuin EU:ssa.

Maa- ja metsätalouden tuotteista soija on ylivoimainen ykkönen ja palmuöljy kakkonen. Suomalaisen peruskuluttajan on vaikea väistellä näitä raaka-aineita, sillä brasilialaista soijaa tarjotaan useimmilla porsas- ja kana-aterioilla, ja palmuöljyäkin on tungettu kahvileipiin ja muihin elintarvikkeisiin. Puhumattakaan tietysti ekodieselistä. Eteläamerikkalaisen sisäfileen voi tietysti laittaa boikottiin, jos omatunto kolkuttaa.

Finnwatch julkaisi tammikuussa raportin, jossa selvitettiin suomalaisten rehuvalmistajien ja lihatalojen soijan käyttöä ja hankintaa. Kahdestatoista vastaajasta vain yksi ilmoitti, että ei käytä brasilialaista soijaa, mutta useat yritykset kertoivat käyttävänsä sertifioitua raaka-ainetta. Yksikään yritys ei joko pystynyt tai halunnut selvittää, miltä tilalta yrityksen käyttämä soija on lähtöisin. Yksi vastaaja vetosi liikesalaisuuteen eikä vastannut soijan alkuperää koskevaan kysymykseen.

Suomalaisten yritysten kansainvälistä toimintaa tarkkailevat toimijat törmäävätkin toistuvasti läpinäkyvyyden puuttumiseen. Vaikka yritykset sanovat käyttävänsä sertifioituja raaka-aineita, ne eivät halua avata hankintaketjujaan. Tässä ne voisivat ottaa esimerkkiä Nesteestä, joka kolme vuotta sitten julkisti palmuöljyn rasvahappotisleen toimittajaketjunsa. Eikä mennyt sen vuoksi konkurssiin.

Suomen valtio on Solidiumin kautta suurin yksittäinen omistaja teräsyhtiö Outokummussa, jonka Finnwatch nosti tikun nokkaan sen vuoksi, että Finnwatchin mukaan yhtiö ostaa nikkeliä huonomaineiselta brasilialaiselta Vale-nimiseltä kaivosyhtiöltä. Yhtiön Parán osavaltiossa sijaitseva nikkelikaivos sijaitsee aivan Xikrin-kansan asuinalueen vieressä, ja kaivostoiminta on myrkyttänyt joen, jonka äärellä alkuperäiskansa asuu.

Outokumpu ei myönnä eikä kiellä suhdettaan Valeen, vaan vetäytyy itse määrittämänsä vaikenemiskäytännön ja sertifiointien taakse. Riittääkö se vastuullisuutta hakeville sijoittajille?

Suomen ympäristö- ja ilmastopyrkimyksillähän ei ole mitään merkitystä, koska olemme niin pieni maa. Täällä ei oikeastaan kannata liikahtaakaan, ennen kuin Kiina pistää päästönsä kuntoon. Tähän perusteluun törmää useilla keskustelu- ja kommenttipalstoilla. Entä, jos Kiinassa päätettäisiin jakaa maa väestöltään Suomen kokoisiin osavaltioihin, niin ongelma poistuisi sillä. Yhdenkään osavaltion ei kannattaisi tehdä ympäristön hyväksi mitään, koska vaikutus kokonaisuuteen olisi niin mitätön. Varsinkaan, ellei Intia laita päästöjään kuriin.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut