Lukijalta: Tammikuun kihlaus kariutumassa – On mielenkiintoista nähdä, syntyykö uusi toimiva sopimisen kulttuuri

Jalo Paananen

Tammikuussa 1940 Suomen työnantajien keskusliitto tunnusti ammattiliitot ja SAK:n neuvotteluosapuoliksi työehtosopimusasioissa. Tämä vahvistettiin yhteisellä julkilausumalla. Tapahtuman katsottiin olevan lähtölaukaus työehtojen sopimuskulttuurille, vaikka joitakin työehtosopimuksia oli tehty jo aikaisemminkin.

Julistuksen ajankohta osui talvisodan aikaan ja sillä pyrittiin vahvistamaan kansakunnan yhteishenkeä. Ammattiliitoille ja niiden keskusjärjestöille tuli hyväksytty asema neuvoteltaessa alan työehtosopimuksista.

Suomessa ammattiliitoille kasautui sodan jälkeen toinenkin rooli. Ne demarivetoisina taistelivat länsimaisen demokratian puolesta kommunistien tavoittelemaa sosialistista järjestelmää vastaan. Olivat siis ”isänmaan asialla”, vaikka taisto oli joskus hyvinkin repivää.

Sopimuskulttuurilla saavutettiin paljon, ja Suomi nousi taloudellisesti hyvin tasa-arvoiseksi maaksi. Elintason nousun lisäksi maasta tuli mahdollisuuksien tasa-arvon mallimaa.

Kaikki ei suinkaan sujunut ilman kolhuja tai ylilyöntejä. Maamme loisti usein lakkotilastoissa maanosamme kärkijoukoissa. Palkkakehitys ylitti lähes aina kansantulon kehityksen.

Siitä seurasi vahingollinen inflaatio. Sitä kuvaa hyvin Suomen markan arvon vertaaminen Saksan markkaan. Vuonna 1963 0,64 Suomen markalla sai yhden Saksan markan. Vuonna 1993 siitä piti maksaa lähes neljä kertaa enemmän.

Kun palkoista ja työehdoista sopiminen tuodaan työpaikalle, saattaa siellä syntyä aivan uusia ideoita tuottavuuden parantamiseksi.

Suomalaisesta sopimuskulttuurista on seurannut myös kielteistä. Ensiksi emme ole oppineet toimimaan niin sanotun vakaan rahapolitiikan ympäristössä. Meillä on jo vuodesta 2002 ollut käytössä ylikansallinen euro. Itse asiassa laskentavaluuttana jo kolme vuotta aiemmin. Emme enää voikaan paikata tekemiämme mokia valuuttakurssin muutoksella.

Toiseksi maahamme on syntynyt suomalaisille jo historiallisestikin tyypillinen ylhäältä määräämisen ja holhoamisen kulttuuri. Työmarkkina-asioissa se tarkoittaa, että työyhteisö ei voi olla kykenevä päättämään heille tärkeistä asioista. Päätöksien pitää tulla jostakin ylempää luutornista. Siellä tunnetaan aidosti, mitä alamainen tarvitsee ja ansaitsee.

Nyt kaksi merkittävää työnantajaliittoa on ilmoittanut lopettavansa työehdoista neuvottelut, puunjalostus ja teknologia. Jälkimmäinen tosin on valmis ryhtymään työehtosopimuksien tekoon perustetun yhdistyksen kautta, mikäli siihen halukkaita liittyy.

Tammikuun kihlaus rakoilee. Yli 80 vuotta vanha järjestelmä nitisee liitoksissaan. Miten tässä nyt näin pääsi käymään? Onko tapahtumalle selityksiä?

Suomen taloudellinen tila on ongelmallinen, pitäisikö sanoa dramaattinen. Sixten Korkman kirjoittaa Helsingin Sanomissa, kuinka Suomi on talouskasvuvertailussa vuosilta 2008–2019 maailman tilastossa sijalla 134, kun tarkastelussa oli 141 valtiota. Kuulumme siis aivan häntäpään luusereiden joukkoon.

Talousasiantuntijat ovat jo pitkään vaatineet Suomea ryhtymään rakenteellisiin muutoksiin. Työmarkkinaosapuolet ovat olleet avainasemassa. Yhtään merkittävää avausta ei ole saatu.

Muualla länsimaissa tilanne on aivan toinen. Kansantaloutemme jauhaa paikallaan ja jäämme jatkuvasti jälkeen. Näillä eväillä emme pysty pitämään yllä lupaamaamme hyvinvointia.

Suomen taloudellinen tila on ongelmallinen, pitäisikö sanoa dramaattinen.

Näissä olosuhteissa kaksi toimialaa on tehnyt uuden avauksen. On mielenkiintoista nähdä, syntyykö uusi toimiva kulttuuri. Olen optimistinen.

Kun palkoista ja työehdoista sopiminen tuodaan työpaikalle, saattaa siellä syntyä aivan uusia ideoita tuottavuuden parantamiseksi. Kaikkien intressit voivat kohdistua enemmän yhtiön menestykseen ja palkanmaksukykyyn.

Huomaamme luutorneista tulevat ohjeet tarpeettomiksi, koska osaamme itse asiat paremmin. Suomi ansaitsee mahdollisuuden kukoistukseen.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut