Ehdokkaalta: Arvostammeko kansallis­omaisuutta tarpeeksi? Kanadassa ulkomainen yritys saa kaivosoikeudet, jos kaivostoiminnan nettohyöty olisi Kanadalle suurempi kuin yrittäjälle

Satu Jaatinen

Asikkalassa paikalliset ja mökkiläiset ovat ilmaisseet epäuskoa ja alkaneet valmistautua vastarintaan kuultuaan Pallagenin varauksesta malminetsintään Päijänteen rannoilla. Yhtiö on viiden Britin perustama postilaatikkofirma, mutta valitettavan varteenotettava: sen vetäjän toinen firma sai oikeudet platinakaivokseen Pohjanmaalla.

Usein näiden pikkufirmojen takana ovat isot kansainväliset sijoitusyritykset. Jossain vaiheessa projekti siirtyy kaivufirmalle.

Kalkkisten kaivoshankkeelle pitää antaa täystyrmäys heti alkuun

Suomi on EU:n tärkein platinan sukuisten metallien tuottaja, ja Suomen Kittilässä on Euroopan isoin kultakaivos. Suomen jokamiehenoikeudet sallivat varauksen tekemisen mineraalien etsintään kenelle vain. Ulkomaiset kaivosyhtiöt ovatkin varanneet Suomesta yli Tanskan kokoisen maa-alan etsintään. Neljästäkymmenestä isosta kaivoksesta viisi on suomalaisten omistuksessa.

Kanadassa ulkomainen yritys saa kaivosoikeudet, jos kaivostoiminnan nettohyöty voidaan todeta isommaksi Kanadalle kuin yrittäjälle. Verot ulkomaalaisille kaivosfirmoille ovat 30–50 prosenttia, Suomessa 20 prosenttia.

Valitettavan usein Suomen valtio on toiminut maksumiehenä ja vastannut ympäristönkin pilaantumisesta konkurssilain sen salliessa. Maanomistajien maailman pienimpiä korvauksia ei ole aina maksettu, eikä korvaamatonta saa takaisin.

Suomen kaivoslaki vaatii pikaista päivittämistä

Talvivaara lienee tunnetuin esimerkki. Raahelaisen Laivakankaan kultakaivoksen ostanut yritys sai kaupan mukana yli 130 miljoonan veroalennukset Suomen valtiolta. Niiden avulla firma kehuu, että projekti maksaa itsensä takaisin puolessatoista vuodessa muun muassa sen libanonilaiselle sijoittajalle.

Kyselykartoituksia tekevä Fraser-instituutti valitsikin Suomen vuonna 2017 maailman vetovoimaisimmaksi maaksi kaivosalan sijoittajille. Suomi on ollut viiden ”parhaan” joukossa kymmenen vuotta.

Kolme Suomen hallitusta on ollut tyytyväisiä höveliin kaivoslakiin. Toki Suomeen on luotu 4 500 työpaikkaa kaivostoiminnan kautta: tämä on kuitenkin vain 0,17 prosenttia Suomen 2,6 miljoonasta työllisestä. Suomi on hyötynyt myös esimerkiksi kaivosteknologian myynnistä ja paikallisista ostoista ja urakoista. Menetettävänä on kuitenkin paljon korvaamatonta.

"Kalkkisten kulta ei ole kaivoksessa" – kyläläiset eivät jää seuraamaan sivusta, miten kotikulmille suunniteltu malmivaraus etenee

Uusi kaivoslaki parantaisi tilannetta: kunnat saisivat kaavoituksella estää kaivostoiminnan, maanomistajien asema paranisi, ympäristövaikutukset otettaisiin huomioon aikaisemmassa vaiheessa ja vakuussääntelyä haittojen suhteen lisättäisiin.

Jos lopullinen kaivosyhtiö on kanadalainen, ongelmaksi voi kuitenkin uuden lain jälkeenkin muodostua EU:n ja Kanadan välinen investointisuojasopimus. Kanadalainen Eldorado-kultakaivos sai kaivosoikeudet nostettuaan 750 miljoonan kanteen Kreikan valtiota vastaan lupien viivyttelystä.

Yhtenä lisäratkaisuna meidän tulisi pystyä Kanadan tyyliin vaatimaan tarpeemme mukaista korvausta arvokkaista luonnonvaroistamme. Jos kaivos tarvitsee rautatien, se rakentaa sen. Moni nopeita voittoja havitteleva tippuisi pois, eikä meitä voisi syyttää vitkuttelusta. Voisi olla myös parempi, jos puikoissa olisi enemmän suomalaisia yrityksiä.

Malminäytteitä on haettu Kalkkisista ennenkin: rantakalliosta lähetettiin näyte jo 1950-luvulla

Perimmäinen ongelma kuitenkin säilyy: välittääkö ja pystyykö yritys suojaamaan meidän luontomme, juomavetemme ja maisemamme vai voittaako raha?

Olen pyytänyt, että keskustelemme Asikkalassa Pallagenista. Toivoisin, että valmistaudumme asiaan perusteellisesti sekä kuntana että kuntalaisina.

Kirjoittaja on varavaltuutettu, ympäristölautakunnan jäsen, kuntavaaliehdokas (kesk.) Asikkalasta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.