Markus Pirttijoen Esalainen: Koronasuositus, joka menetti merkityksensä

Markus Pirttijoki

Markus Pirttijoki

Pääministeri Sanna Marin (sd.) esitteli perjantaina suunnitelman yhteiskunnan avaamisesta pitkään jatkuneen koronapandemian jälkeen. Hänen mukaansa rajoitusten höllentämisessä eli niin sanotussa exit-strategiassa sovelletaan käänteistä järjestystä. Toisin sanoen viimeiseksi voimaan tulleet rajoitukset puretaan ensimmäisenä.

Koska tämä show on jatkunut jo toista vuotta, en jaksa enää muistaa, missä vaiheessa mikäkin rajoitus on astunut voimaan ja kuinka paljon viime kesän aikana niitä ehdittiin poistaa ennen uutta käyttöönottoa syksyllä. Eikä tarvitsekaan muistaa, koska pääministeri kertoi ne. Lista oli pitkä ja jaksotettu kuukausittain huhtikuusta elokuulle. Oli lähiopetusta, museoiden ja kirjastojen avaamista, yleisörajoitusten poistamista, ravintoloita, terasseja, mökkijuhannusta ja niin edelleen.

Yksi asia pääministerin listalta kuitenkin puuttui.

Vuosi sitten kansalaiset patistettiin etätöihin periaatteella kerää koneesi ja käy. Monilla työpaikoilla oli tosin toimittu hyvin ennakoivasti ja etätöissä oltiin jo ennen kuin hallitus ehti presidentin kanssa todeta poikkeusolot.

Eihän se itsestään eikä ilmaiseksi käynyt, mutta yritykset oivalsivat, että pikainen reagointi säästää pahemmalta. Jos yritys kykenee työskentelemään etänä, se ei halvaannu tilanteessa, jossa yksi sairastuu ja 30 määrätään karanteeniin. Näillä perusteilla oli helppo motivoitua hankkimaan uusia kannettavia tietokoneita, muuttamaan palaverikäytäntöjä, opettelemaan Teamseja sekä muita etäneuvotteluohjelmia ja niin edelleen.

Vaikka rutiini oli vielä kaukana, asioihin alettiin tottua kevään mittaan. Etäpalaverissa kamerat ja mikrofonit opittiin pitämään kiinni. Työnantaja luotti siihen, että työt hoituvat työpaikan seinien ulkopuolellakin. Työntekijä ymmärsi, että etätöissäkään kukaan muu ei tee sinun töitäsi vaan itse ne on tehtävä.

Kun hallitus sitten viime kesän helpomman koronavaiheen jälkeen poisti etätyösuosituksen, palattiinko laajalti työpaikoille? Ei palattu. Asiaa perusteltiin sillä, että tilanne on vielä vähän epävarma eikä joukkoaltistumisen riskiä haluta ottaa. Perustelu oli hyvä, sillä tilanne paheni uudestaan syksyn mittaan. Lokakuussa valtakuntaan asetettiin laaja etätyösuositus. Sitä tuskin kukaan huomasi, koska etätyömuotoinen työskentely oli jo muotoutunut rutiiniksi.

Vaan mitä tapahtuisi, jos exit-strategiaan tulisi samanlainen velvollisuus lähityöskentelylle kuin tuli yläkoululaisille?

Nöyrinä iskurityöläisinä suomalaiset varmasti siirtyisivät työpaikoille. Mutta kumpi lisääntyisi enemmän, tuottavuus vai sairauspoissaolot?

Yli puolet suomalaisista haluaa Turun yliopiston tutkimuksen mukaan jäädä pysyvästi etätöihin. Liki kolmannes pysyisi kotona epidemian loppuun asti. Alle viidesosa haluaa takaisin työpaikoille.

Palkansaajajärjestöt toivovat, että etätyösuositusta noudatettaisiin niin laajasti kuin mahdollista. Myöskään työnantajien EK ei ole ollut erityisen vastahankaan etätöiden suhteen. Varmasti Etelärannassa osataan laskea, kannattako maksaa sekä palkkaa että vuokraa, jos vain palkka on se, joka tuottaa lisäarvoa.

Hallitus hahmotteli koronarajoitusten purkua, mutta varoitti rajoitustoimien tarpeesta myös syksyllä ja talvella

Kesäkuussa terassille, lapset kesäleireille, juhannuksena mökille... Hallitus kertoi exit-strategiasta, katso tästä kuukausittainen aikataulu

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut