Suomen Yrittäjien teettämä kysely yritysten välisistä maksuajoista julkistettiin perjantaina. Vähemmän yllättäen kyselyn tulos oli, että koronakriisissä maksuajat ovat pidentyneet. Asia voi tuntua isossa kuvassa pieneltä, mutta monelle pienyrittäjälle kehitys on äärimmäisen huolestuttava.
Kyselyyn vastanneesta yli 1 100 yrityksestä 18 prosenttia kertoi maksuaikojen olevan enimmillään yli 60 päivää ja seitsemän prosentin kohdalla maksuajat ovat olleet enimmillään yli 90 päivää.
Jos kuukausien maksuaikoja suhteuttaa omaan elämäänsä, voi tilanteen kohtuuttomuus aueta paremmin. Olisi varmasti ihan mukavaa, jos yksityishenkilökin voisi maksaa laskunsa kolmen kuukauden korottomalla maksuajalla. Kurjempaa sen sijaan olisi, jos vaikkapa palkka laahaisi vastaavalla tavalla perässä.
Pahimpia laskunmaksun pihtareita ovat suuret yksityiset yritykset. Tosin tuoreimman kyselyn perusteella myös pienet yritykset maksavat laskujaan aiempaa pidemmällä viiveellä. Toimialoista pitkät laskunmaksuajat ovat teollisuudessa.
Pitkissä maksuajoissa ei tietenkään sinänsä ole kyse ilkeydestä tai kiusanteosta, vaan yrityksen kassan ja rahavirtojen hallinnasta. Kun maksuliikenteestä otetaan niin sanotusti löysät pois, voidaan pääomaa käyttää lyhytaikaisena rahoituksen lähteenä.
Mutta se, mikä isoille yrityksille on arkipäiväistä kassanhallintaa, voi pienelle yrittäjälle olla pahimmillaan toimeentulon ja yrityksen jatkon ratkaiseva kysymys. Kun kulut juoksevat, mutta tuloja ei kuulu, tilkitään tilannetta miten parhaiten kyetään.
Pisimmistä laskujen maksuajoista kärsivät kyselyn mukaan useampia henkilöitä työllistävät yritykset. Esimerkiksi 5–9 henkeä työllistävistä yrityksistä 25 prosenttia kertoi laskujen maksuajan olevan pisimmillään yli 60 päivää. Työllistävien yritysten pitäisi kyetä maksamaan palkat, vaikka tulot tilauksista viivästyisivät.
Omalla tavallaan olisi ymmärrettävää, jos maksuaikojen pitenemisessä olisi kyse vain poikkeusolojen aiheuttamasta tilanteesta. Näin ei kuitenkaan asianlaita ole, vaan kohtuuttoman pitkiksi koetut maksuajat ovat olleet ongelma jo pitkään. Ongelmaa pyrittiin korjaamaan joitakin vuosia sitten, kun yritysten välisten laskujen enimmäismaksuajaksi säädettiin laissa 30 päivää. Yrityksille jäi kuitenkin mahdollisuus sopia toisin. Käytännössä sopimisen voisi sijoittaa myös lainausmerkkeihin, sillä niin epätasapainoinen neuvotteluasema voi olla, kun vastapuolina ovat esimerkiksi yksinyrittäjä ja iso yritys.
Yrittäjägallupin perusteella toisin sopiminenkin vaikuttaa liian työläältä. Vain alle puolet yli 30 päivää maksua odottaneista yrityksistä kertoo, että asiasta oli sovittu lain edellyttämällä tavalla. Laille on helppo viitata kintaalla, koska maksuaikojen noudattamista ei valvota mitenkään. Suomen Yrittäjät vaatii maksuaikalain viranomaisvalvontaa. Järjestön toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ehdottaa myös, että maksuaikalain rikkomuksista pitäisi olla mahdollista kannella nimettömästi. Olivatpa keinot mitkä hyvänsä, olisi tilanteeseen syytä puuttua. Kenenkään ei ole kohtuullista odottaa kuukausikaupalla korvausta tehdystä työstä.