Viime viikolla kuultiin kaksi uutista, joiden äkkiseltään olisi voinut kuvitella olevan huutavassa ristiriidassa keskenään.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoi keskiviikkona, että suomalaiset joivat viime vuonna vähemmän alkoholia kuin kertaakaan koko 2000-luvun aikana. Sataprosenttista alkoholia kului enää 9,2 litraa yhtä 15 vuotta täyttänyttä kansalaista kohti. Pudotusta edellisestä vuodesta oli viisi prosenttia.
Torstaina puolestaan valtion viinamonopoliyhtiö Alko tiedotti kasvattaneensa myyntiään viime vuonna reippaasti, noin 13 prosenttia. Yhtiön liikevoitto pompsahti edellisvuoden 40 miljoonasta liki 65 miljoonaan euroon.
Miten on mahdollista, että Alkon ovet kävivät ennätystahtiin samaan aikaan, kun suomalaiset vähensivät tuntuvasti alkoholin kulutustaan? Lyhyt ja yksinkertainen vastaus kysymykseen on tietenkin koronapandemia siitä seuranneine rajoituksineen.
Kuten hyvin tiedetään ja monet meistä ovat myös karvaasti kokeneet, koronan taltuttamiseksi annetut rajoitukset ja suositukset muun muassa sulkivat ravintoloita sekä estivät järjestämästä juhlia ja muita kokoontumisia suurimman osan viime vuodesta. Kun mahdollisuuksia alkoholin nauttimiseksi oli vähemmän, moni vähensi kuin huomaamatta omaa kulutustaan.
Ravintoloiden ollessa kiinni ainoita paikkoja, joista saattoi hankkia alkoholia, ovat olleet ruokakaupat ja Alko, mikä selittää pitkälti Alkon myynnin roiman kasvun. Samaan suuntaan vaikutti sekin, että alkoholijuomien matkustajatuonti ulkomailta puolittui.
Kulutus ei vähentynyt alkuunkaan tasaisesti.
Kun laivat pysyivät satamissa, Virostakaan ei enää kannettu juotavaa kotimaahan entiseen malliin. Toisaalta matkustusrajoitukset saattoivat vaikuttaa myös siihen, että alkoholin nettiostot ulkomailta lisääntyivät selvästi. Toki myös Alkon verkkomyynti melkein kaksinkertaistui.
Alkon myynnin kasvu lisää valtion verotuloja. Alkoholin kulutuksen lasku puolestaan on periaatteessa hyvä asia kansanterveyden kannalta. Oliko se sitä viime vuonna myös käytännössä, selvinnee vasta ajan mittaan. Ensi tiedot kun kertovat, että kulutus ei vähentynyt kansan keskuudessa alkuunkaan tasaisesti. Kohtuukäyttäjät joivat entistä harvemmin, mutta riskikäyttäjät entistä useammin ja enemmän.
Vasta tulevaisuudessa nähdään sekin, miten alkoholin kulutukseen vaikuttaa koronarajoitusten purkaminen. Rajua muutosta ei ehkä ole odotettavissa, sillä alkoholin kulutus on ollut meillä selvässä laskusuunnassa jo toistakymmentä vuotta. Sillä tiellä kansalaisten soisi jatkavan myös pandemian jälkeen.