Äänitemusiikin kulutus kasvoi Suomessa jälleen viime vuoden aikana – jo kuudetta vuotta peräkkäin. Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n jäsenyhtiöiltään keräämien tietojen mukaan kasvua kertyi neljä prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
Pääosin kasvu syntyi suoratoisto- eli striimauspalveluiden käytöstä, kuten Spotifysta. Ne muodostavat nyt lähes 89 prosenttia äänitemusiikin kokonaismarkkinoista.
Kasvusta voi päätellä, että suomalaiset ovat viettäneet viime vuonna aiempaa enemmän aikaa suoratoistopalveluiden parissa musiikkia kuunnellen. Varmasti koronavuoden rajoituksillakin on ollut oma osuutensa kasvaneeseen kulutukseen: musiikkia on kuunneltu entistä enemmän verkossa kun livekeikoille ei ole päästy.
Toisaalta voisi ajatella, että samasta syystä kasvua olisi voinut syntyä enemmänkin – musiikinnälkäisten olisi voinut kuvitella hakeutuvan entistä voimallisemmin sen tarjonnan pariin, jota on saatavilla. Lisäpontta ajatukselle antaa tieto siitä, että äänitemusiikin kulutus on ollut mukavassa kasvussa Suomessa jo pidempään. Vuonna 2019 äänitemyynnin kokonaismarkkinat kasvoivat esimerkiksi 9,3 prosenttia maksullisten suoratoistopalveluiden kasvaessa tuolloin erityisesti.
Koronalla on varmasti ollut vaikutuksensa myös tässä asiassa. Taloudellinen epävarmuus on varmasti hillinnyt maksullisten palveluiden käyttäjämäärien kasvua. Myös vanha viisaus tarjonnan vaikutuksesta kysyntään on vaikuttanut kasvuun. Artistit eivät ole päässeet markkinoimaan uutta musiikkia keikoilla, jolloin monien voi uskoa olevan varovaisia julkaisemaan uutta materiaalia. Myös uusien artistien on ollut vaikeampaa päästä esille, kun keikkoja ei ole. Toki poikkeuksiakin on, kuten Behm, joka julkaisi suureen suosioon nousseen debyyttialbuminsa viime vuonna.
Uuden musiikin tekemiseenkään ei välttämättä ole ollut korona-aikana mahdollisuutta, vaikka aikaa olisikin ollut. Lahtelainen artisti Ilpo Kaikkonen kertoi viime vuoden lopussa Ilta-Sanomien haastattelussa, että levyn valmisteluun tarkoitetut rahat ovat menneet elämiseen, kun artistille tärkeä tulonlähde eli keikat ovat olleet jäässä.
Musiikkiala on varoitellut koronan isoista kokonaisvaikutuksista sen talouteen. Samalla on hyvä muistaa, että alalla työskentelee monenlaisia artisteja – toiset elävät keikoista, toiset saavat niiden päälle tuloja radiosoitosta tai suoratoistopalveluista.
Fyysisten äänitteiden myynnin arvo säilyi viime vuonna kuitenkin lähes ennallaan, jota voi pitää erikoisena ilmiönä suoratoiston hallitessa markkinoita. Taustalla on jo aiemmin uutisoitu vinyylilevyjen suosion kasvu, joka on paikannut CD-levyjen myynnin laskua. Viime vuonna jo lähes puolet fyysisten äänitteiden markkinoista muodostui vinyyleistä. Fyysisten äänitteiden osuus äänitteiden kokonaismarkkinoista oli kuitenkin vain 11 prosenttia.
Vinyyleihin kohdistuvaan kasvavaan kiinnostukseen on Suomessa vastattu avaamalla Helsinkiin levyprässäämö. Se aloittaa vinyylilevyjen valmistuksen loppuvuoden aikana. Edellisen kerran Suomessa puristettiin äänilevyjä 1990-luvulla.