Lukijalta: Suomi tarvitsee maaseutua, kyliä ja kaupunkeja – monella kylällä ajaa kirjastoauto, miksi ei uudenlainen kauppa-auto ja sote-auto?

Pekka Rusila

”Pidetään koko Suomi asuttuna.” Tätä lausetta on kuultu parinkymmenen viime vuoden ajan lähes kaikkien poliitikkojen suusta. Toimittaja Marja Sannikka käsitteli teemaa 26.3. ohjelmassaan ansiokkaasti.

Teemaan liittyvät konkreettiset teot ovat olleet vaatimattomia, yksittäisiä toimenpiteitä. Valtion virastoja on yritetty siirtää kehä kolmosen ulkopuolelle maakuntiin, mutta lähes kaikki yritykset ovat epäonnistuneet.

Maakunta-sotea on yritetty rakentaa jo yli kymmenen vuotta, lähes kaikkien puolueiden toimesta, vieläkin se on rakentamatta. Pienempiä kuntia on yritetty yhdistää huonolla menestyksellä.

Nyt parjattu korona on taas nostanut esille teeman ”Koko Suomi asuttuna”. On koettu etätyön ja videokokousten mahdollisuudet, ollaan saamassa EU:lta sinne maksamiamme euroja takaisin maaseudun kehittämiseen.

Paikkaseksikkäät yrittäjät, jotka toimivat maaseudulla, kääntävät tarinoissaan pappojen kokemat heikkoudet vahvuuksiksi.

Puhutaan kaksipaikkaisuudesta ja paikkaseksikkäistä. Kaksipaikkaisuus tarkoittaa, että maksaisimme veroja kahteen asuinpaikkaamme, esimerkiksi kaupunkiin ja kesämökkipaikkakunnalle. Paikkaseksikkyys tarkoittaa, että nykyisten pappojen ja mummien lapsenlapset ovatkin kiinnostuneita maaseudusta, pikkukaupungeista, koska heillä ei ole maaseudusta omakohtaisia kokemuksia.

Paikkaseksikkäät yrittäjät, jotka toimivat maaseudulla, kääntävät tarinoissaan pappojen kokemat heikkoudet vahvuuksiksi: harva asutus, pitkät välimatkat, ikärakenne, palvelujen vähäisyys, edulliset kiinteistöt. Näin totesi bränditutkija Niklas Lundström.

Keskittäminen suurempaan yksikköön tai paikkaan ei aina ole paras ratkaisu. Se voi olla sitä kustannusmielessä, mutta kokemukseni mukaan esimerkiksi oppimistulosten kannalta 50–100 oppilaan kyläkoulussa tulokset ovat parempia, yhteisöllisyys on vahvempaa, levottomuus, koulukiusaaminen vähäisempää, opettajat viihtyvät paremmin työssään, luonto on lähellä.

Miksi kyliltä kuljetetaan aina lapsia suurempaan keskustaan, miksi ei päinvastoin? Monella kylällä ajaa kirjastoauto, miksi ei uudenlainen kauppa-auto ja sote-auto?

Tutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaa, että koko Suomi pidetään asuttuna, vaikka valtion tuella. Miksi ei mikään puolue aja tätä asiaa eteenpäin nykyistä voimakkaammin?

Tämä ei ole vastakkainasettelua kaupungin ja maaseudun välillä. Suomi tarvitsee vahvoja, isoja kaupunkikeskuksia ja eläviä, toimivia pikkukaupunkeja ja kirkonkyliä. Isot kaupungit tarvitsevat ympärilleen vireitä pikkukaupunkeja ja maaseutua, ja maaseutu tarvitsee kaupunkeja.

Suurkaupunkien ympäristössä tuotetuille kotimaisille luomu- ja lähiruokatuotteille ovat markkinat lähellä. Kaupunkilaiset voivat vierailla ympäristön maatiloilla ja tilamyymälöissä. Yhteistyö on voimaa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.