Lukijalta: Mestarimallia voisi toteuttaa esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa

Pentti Rauhala

Jussi Eerikäinen (ESS 23.2.) ja Juhani Saimovaara (29.3.) ovat ansiokkaasti käsitelleet työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen toteuttamista.

Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena oli siirtää käytännön oppimista enemmän työpaikoille. Samaan aikaan ammatillisen koulutuksen resursseja leikattiin voimakkaasti. Yrityksille työpaikkakoulutukseen resursseja ei annettu lainkaan.

Työpaikkaoppimista voidaan toteuttaa koulutussopimuksella tai oppisopimuskoulutuksena. Ne eroavat siten, että edellisessä ei olla työsuhteessa, työnantaja ei saa korvausta ohjauksesta eikä opiskelija palkkaa. Jälkimmäisessä ollaan työsuhteessa, työnantaja saa koulutuskorvausta ja opiskelija palkkaa.

Eerikäisen ja Saimovaaran mestarikoulutusmallia edustaa erikoislääkärikoulutus, joka toteutuu valtion kustannuksella palkallisena yliopiston vastuulla. Erikoistuvilla sairaanhoitajilla koulutus ammattikorkeakoulussa toteutuu yhteiskunnan kustannuksella, mutta työntekijän omalla ajalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityshenkilönä vuonna 2018 päädyin sosiaali- ja terveysministeriön ja Tehyn edustajia haastatellessani ehdotukseen, että sairaanhoitajien erikoistuminen voitaisiin toteuttaa erikoislääkärikoulutuksen mallilla. Näin voitaisiin perehtyä simultaanilaitteistoja paremmin työelämän uusimpaan kehitykseen.

Sosiaali- ja terveysala on toteuttanut työpaikkakoulutusta kaikilla tasoilla paremmin kuin muut alat muun muassa panostamalla työpaikkakoulutuksen ohjaukseen.

Uudessa oppivelvollisuuslaissa oppisopimus on lähes unohdettu.

Yksi käytännön keinoista toteuttaa mestarimallia olisi oppisopimuskoulutus. Annukka Norontauksen väitöskirjan mukaan oppisopimuskoulutuksen esteet ovat sen tuntemattomuus ja osin hallinnollinen byrokratia. Oppisopimuskoulutukseen ovat tyytyväisiä sitä käyttävät.

Päijät-Hämeen suurimpiin yrityksiin kuuluva Koskisen Oy Kärkölässä on ollut oppisopimuskoulutuksen edelläkävijöitä. Uudessa oppivelvollisuuslaissa oppisopimus on lähes unohdettu, vaikka se olisi koulutus, jota ammatillisen koulutuksen keskeyttäjille tulisi tarjota perinteisemmän opetuksen sijasta.

Valtion yritystukien määrä oli ennen koronaa noin 4,6 miljardia. Työllisyyden osuus yritystuista oli noin 150 miljoonaa eli kolme prosenttia. Eikö yritystukia voisi kohdentaa enemmän osaamisen kehittämiseen, kuten työnantajien työpaikkakoulutuksen tukeen?

Yritystukien kohdentamista uudelleen selvitti työryhmä, joka ei pystynyt edes ministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) johdolla saamaan aikaan muutosesitystä.

Kirjoittaja on filosofian tohtori, dosentti ja ammattikasvatusneuvos.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut