Lukijalta: Vapaan kilpailun anatomia – ei ihme, että Aasia on nouseva talous ja länsi näivettyy omine outoine oppeineen

Pertti Salminen

Suuryritysten, monopolien, vapaudet ovat kansallisvaltioiden ongelmien pääsyy ja syy siihen, että nykyaikainen talous keskittyy sinne, missä ihmiset ovat. Näin reuna-alueet näivettyvät ja keskukset kasvavat hallitsemattomasti.

Keskeistä tässä on pääoman, työvoiman, tavaroiden ja palvelusten vapaa liikkuvuus. Tässä asetelmassa voittojen tekemiseksi ei tarvitse edes ponnistella, kun kaikki tarvittava on saatavilla ja hintakin vapaasti asetettavissa. Talouspolitiikkakin tukee monopoleja verohelpotusten ja yritystukien muodossa.

Liikkeenjohdon oppi puolestaan on lähinnä monopolin liikkeenjohto-oppia, erityisesti näkemys siitä, että liikkeenjohdon tavoite on tuloksen tekeminen. Siitäkin huolimatta, ettei tulos, kannattavuus, ole ensisijainen tae markkinoilla pysymiseksi, vaan rahoitus.

Yletön panostaminen tuloksentekoon vaarantaa yrityksen rahoituksen ja tekee yrityksestä zombin, jolla ei ole enää muuta ymmärrystä kuin syödä seinätkin, jotta omistaja pysyisi tyytyväisenä. Rahaa ei näin ollen kohdisteta investointeihin, vaan yrityksen omistajalle. Sen jälkeen raha siirtyy sinne, missä siitä saa suurimman tuoton.

Kun tilanne on tämä, normipoliitikko, erityisesti porvari ja hänen apulaisensa porvarillinen virkamies, ryhtyy alentamaan yrityksen veroja, jotta investoinnit niin sanotusti lähtisivät käyntiin. Tästä seuraa, että yritysten voitot kasvavat entisestään ja rahaa siirtyy entistä enemmän aivan toisille markkinoille.

Yritysten tukemisesta, paapomisesta, seuraa, että valtiot velkaantuvat siinä määrin, että apuun tarvitaan keskuspankki, joka ryhtyy rahoittamaan valtioita ostamalla niiden velkakirjoja siinä määrin, että korot painuvat miinukselle. Tämän seurauksena ilmaista velkarahaa kannattaa käyttää hyväksi voittojen edelleen kasvattamiseksi velkavipua hyväksi käyttäen.

Pandemia puolestaan pysäytti talouden hetkeksi, ja syntyi pelko koko järjestelmän romahtamisesta.

Eipä siis ihme, että pörssikurssit ulottuvat taivaaseen ja poliitikot otsa huolten uurtamissa rypyissä jo suunnittelevat uusia toimia, joilla investoinnit saataisiin potkaistuksi käyntiin.

Pandemia puolestaan pysäytti talouden hetkeksi, ja syntyi pelko koko järjestelmän romahtamisesta. Eipä ihme, että koko Eurooppa havahtui tilanteeseen. Enää ei ollut mahdollista harjoittaa vastuullista talouspolitiikkaa eli noudattaa sääntöjä ja panna talous kuriin, koska näytti siltä, ettei kohta mitään kuriin pantavaa edes olisi.

Siksi Eurooppa keksi elvytyksen. Se päätti ryhtyä elvyttämään vapaasta kilpailusta eniten kärsineitä ilmaisella rahalla siten, että hyvin toimeentulevat valtiot ottavat korollisen lainan ja auttavat heikosti menestyneitä nousemaan jaloilleen. Se olisi kuuleman mukaan Suomenkin etu. Itse asiassa järjestely pitänee vain nykytilanteen entisellään.

Vapaan kilpailun idea johtaa siihen, että pääomat siirtyvät sinne, missä ihmiset ovat ja missä voidaan tehdä monopolivoittoja joko hintaa nostamalla tai työpalkoista ja työolosuhteista tinkimällä. Ei siis ihme, että Aasia on nouseva talous ja länsi näivettyy omine outoine oppeineen ja ideologioineen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.