Pääkirjoitus: Niinistö jalosti huippukokouskokousideansa uudeksi Etykiksi Helsingin hengessä

Presidentti Sauli Niinistö kaavailee seuraajalleen perinnöksi uutta huippukokousta Helsinkiin vuoden 1975 Etykin hengessä. Vesa Moilanen / Lehtikuva

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ilmaissut useasti syvän huolensa suurvaltasuhteiden jatkuvasta kiristymisestä. Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän keskinäinen nokittelu uhkaa jättää Euroopan paitsioon sitä itseäänkin koskevissa asioissa. Ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän järkkyessä siitä kärsivät pahiten aina pienet maat.

Pienen maan johtajana Niinistö on myös yrittänyt tehdä voitavansa suurvaltojen keskusteluyhteyden parantamiseksi. Näkyvin saavutus on toistaiseksi ollut Vladimir Putinin ja Donald Trumpin huipputapaamisen isännöinti kesällä 2018.

Yhtä hyvin eivät ole saaneet tuulta alleen Niinistön ehdotukset arktisen alueen huippukokouksen järjestämiseksi Suomen maaperällä. Tämä on ollut vahinko, sillä Suomellakin olisi paljon voitettavaa, jos huippukokouksessa kyettäisiin lieventämään turvallisuus- ja talouspoliittisia jännitteitä sekä edistämään ilmastonmuutoksen vastaista työtä myös maapallomme pohjoisimmilla alueilla.

Sunnuntaina Niinistö palasi läheiseen teemaansa Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla. Jälleen hänellä oli tarjolla konkreettinen ehdotus keinoksi, jonka avulla Suomi voisi omaksikin eduksemme auttaa suurvaltoja viilentämään kuumentuneita tunteitaan.

Niinistö on jalostanut ajatustaan arktisesta huippukokouksesta yhdistämällä sen Suomessa kesällä 1975 järjestetyn Euroopan turvallisuuskokouksen (Etyk) lähestyvään 50-vuotisjuhlavuoteen.

Presidenttimme mielessä kangastelee näkymä, jossa valtiojohtajat kokoontuisivat taas Helsinkiin muistelemaan Etykin arvokasta perustaa, vapauden, demokratian ja oikeuksien arvoja kunnioittaen. Parhaassa tapauksessa tapahtuma voisi käynnistää yhtä myönteisen kierteen kuin esikuvansa.

Ehdotusta siivittää Niinistön suora keskusteluyhteys suurvaltoihin.

Ehdotusta siivittää Niinistön suora keskusteluyhteys kaikkiin suurvaltoihin. Tosin on vielä arvoitus, kuinka myönteisiä tuntemuksia liki puolen vuosisadan takainen Helsingin henki herättää tänä päivänä suurvaltojen pääkaupungeissa.

Yhdysvalloissa moitittiin aluksi Etykin hyödyttäneen vain Neuvostoliittoa, kun sen luultiin sementoineen Euroopan kahtiajaon pysyväksi. Sittemmin tuuli kääntyi oivallettaessa, että Etykin ihmisoikeussopimuksilla oli suuri vaikutus Itä-Euroopan vapautumiseen ja Neuvostoliiton romahtamiseen.

Presidentti Putin on luonnehtinut Neuvostoliiton hajoamista 1900-luvun suurimmaksi geopoliittiseksi katastrofiksi. Asenne ei toivottavasti estä häntä suhtautumasta myönteisesti Niinistön aloitteeseen Helsingin huippukokouksesta, johon Niinistö tosin lupaa itse osallistua vain kotisohvaltaan ex-presidenttinä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.