Päivi Räsäsen Vierailija-kirjoitus: Jokaiselle lapselle oikeus hyvään elämään

Päivi Räsänen

Osallistuin parlamentaarisen komitean jäsenenä hiljattain julkaistun Kansallisen lapsistrategian luomiseen. Siinä luvataan turvata YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteet myös Suomessa. Sen toteutuminen edellyttää vaalikaudet ylittävää tavoitteellista lasten ja nuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämistä. Alhainen syntyvyys ja lasten pahoinvointi ovat haasteita, joihin on löydettävä ratkaisuja.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen perustavin ihmisoikeus on oikeus elämään. Ilman sitä muutkaan oikeudet eivät voi toteutua.

Suomessa syntyneiden vauvojen määrä pieneni noin neljänneksellä 2010-luvun aikana. Kuulumme nyt vähäisen syntyvyyden maihin. On kestämätöntä, että vakavasta vauvapulasta kärsivässä hyvinvointiyhteiskunnassa lähes 9 000 lapsen elämä päättyy vuosittain jo ennen syntymää raskaudenkeskeytykseen pelkästään sosiaalisin perustein.

Lapsen ja äidin hyvinvointia ja oikeuksia turvaavat toimet tulisi tehokkaammin ulottaa jo raskausaikaan kehittämällä tukitoimia abortin vaihtoehdoille, esimerkiksi adoptiolle.

Lasten suojeleminen väkivallalta on yksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen keskeisistä kohdista. Toimiessani sisäministerinä aloitteestani vuonna 2012 käynnistettiin selvitys perhesurmista. Perhesurmia on taas tapahtunut lyhyen ajan sisällä hälyttävän paljon.

Tuoreessa hallitukselle jättämässäni kirjallisessa kysymyksessä pyydän hallitusta käynnistämään uuden perhesurmaselvityksen. Olisi tärkeää käydä huolellisesti kaikki perhesurmatilanteet läpi, jotta uhkatilanteet voidaan ennakoida ennen ajautumista äärimmäiseen ja tuhoisaan ratkaisuun. Perheiden pahoinvointi ja oireilu on otettava vakavasti.

Jos perhe ei suoriudu tehtävistään, yhteiskunta ei suurillakaan panostuksilla pysty täysin korjaamaan vaurioita.

Strategiaa valmistellessa pidin tärkeänä, että siinä todetaan lapsen vanhempien, isän ja äidin, sekä myös isovanhempien merkitys lapselle. Nämä henkilöt ovat lapsen tärkeimpiä ihmisiä. Lapsen oikeutta saada äidin ja isän huolenpitoa ei pidä poliittisilla päätöksillä rajoittaa. Lapsen oikeutta äidin ja isän syliin tukevat myös joustavat, perheen valinnanvapauteen perustuvat palvelut ja tuet, kuten kotihoidontuki ja vanhempainvapaat. Niitä tulee edelleen kehittää.

Lasten ja nuorten pahoinvointi näyttää korona-aikana kärjistyneen. Nuorten kanssa työskentelevät kertovat kouluissa järjestetyistä tappeluista, takavarikoiduista teräaseista ja nuorten itsetuhoisista ajatuksista. Nuorten rikos- ja väkivaltakierteen katkaisemiseksi lastensuojelun keinovalikoimaa tulee kehittää.

Tarkoituksenmukaiset liikkumisrajoitukset toimisivat nuoren omaksi parhaaksi. Kodit ja perheet tarvitsevat näinä poikkeuksellisina aikoina tukea. Mikään viranomais- tai palvelujärjestelmä ei lopulta voi korvata perhettä kasvattajana. Jos perhe ei suoriudu tehtävistään, yhteiskunta ei suurillakaan panostuksilla pysty täysin korjaamaan vaurioita.

Niin valtion kuin kuntien päätöksenteossa tulee arvioida systemaattisesti lapsivaikutukset. Tällä hetkellä arviointia ei ole tehty useissa keskeisissäkään lainsäädäntöhankkeissa tai talousarviopäätöksissä.

Tarvitsemme myönteistä asenneilmapiiriä lapsiperheitä kohtaan. Hyvällä perhepolitiikalla voidaan vahvistaa vuosikymmeniksi tulevaisuuteen myös taloutta, työvoiman saatavuutta ja maamme kilpailukykyä. Strategian on nyt siirryttävä sanoista tekoihin. Lapset ovat arvokkainta pääomaamme, eikä meillä ole varaa hukata heistä yhtäkään.

Kirjoittaja on eduskuntaryhmän puheenjohtaja, lääkärikansanedustaja (kd.).

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.