Terhi Säynäjärven Esalainen: Kotisairaalan asiakkuus on onnenpotku – ei ihme, että sairaalalle sataa hyvää palautetta

Terhi Säynäjärvi

Terhi Säynäjärvi

Huono olo, sairaalasänky, oudot ihmiset, erilainen ruoka. Vai huono olo, oma sänky, tutut ihmiset ja kotiruoka – kumman valitsisit?

Jos sairaus antaa myöten, kotona on yleensä mukavampi sairastaa. Nykyisin tämä on mahdollista entistä useammalle – kiitos kotisairaalatoiminnan.

Viikko sitten Etelä-Suomen Sanomien jutussa kerrottiin lasten kotisairaalasta. Yksi kotisairaalan pitkäaikaisista potilaista oli vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäinen, harvinaista munuaissairautta sairastava Jooseppi Pösö. Hänen vanhempansa olivat kotisairaalasta hyvin kiitollisia. Jos hoito ei olisi järjestynyt kotisairaalassa, Jooseppia olisi pitänyt kuljettaa keskussairaalaan hyvin usein. Jokainen pientä lasta lääkäriin tai sairaalaan vienyt tietää, että käynnit eivät ole kevyitä. Kulkeminen, vieras ympäristö ja vaihtuvat aikuiset stressaavat lasta, joka on lisäksi sairas.

Juttua lukiessa oma kokemus 15 vuoden takaa tuli mieleen. Kiitollisuuden tuntemuksiinkin on helppo yhtyä.

Oli kaunis loppukesän päivä, kun sain diagnoosin pahasta infektiosta. Suonensisäinen antibioottihoito oli tarpeen. Höristin korviani, kun Lahden kaupunginsairaalan päivystyksen lääkäri mainitsi kotisairaalan. Mitähän mahtaa tarkoittaa, ajattelin.

Sain ensimmäisen annoksen lääkettä ja pääsin kotiin. Sitten kotisairaalan hoitajat kävivät neljä kertaa vuorokaudessa hoitamassa antibioottitiputuksen, tarkkailemassa vointia ja ottamassa verikokeita. Yhden päivän muistan nukkuneeni melkein kaikki väliajat, mutta sitten istuin jo ulkona, tein pieniä askareita, ruokailin perheen kanssa – elin aika normaalisti, mitä nyt kanyyli kädessä muistutti sairaalasta. Kun koitos oli muutamien päivien kuluttua ohi, tajusin, kuinka onnekas olin ollut. Jos olisin asunut naapurikunnan puolella, olisin todennäköisesti koko hoidon ajan ollut vuodeosastolla – tuolloin kotisairaalatoimintaa ei monessakaan kunnassa ollut.

Nyt meillä on hyvinvointiyhtymä, eikä asuinkunta Päijät-Hämeessä enää ratkaise, saako palvelua vai ei.

Kaikkia vaivoja ei tietenkään voida hoitaa kotisairaalassa. Usein kotisairaalan asiakkailla on juuri tiputusta vaativa infektio tai erikoissairaanhoitoa vaativa haava.

Kotisairaalan ammattilaiset käyvät tekemässä myös paljon hoidon tarpeen arviokäyntejä iäkkäiden ja hauraiden luona kodeissa ja hoivakodeissa. Näin potilaita ei tarvitse kuljettaa Akuutti24-päivystykseen.

Myös parantumattomasti sairaita ja saattohoitopotilaita on kotisairaalan asiakkaina.

Korona-aika on kasvattanut kotisairaalatoimintaa todella paljon. Myös covid-19-tautiin sairastuneet ovat kotisairaalan seurannassa, ja heidän luonaankin käydään tarvittaessa kotikäynnillä.

Jos kotisairaalan potilaan vointi huononee tai hän tarvitsee välillä esimerkiksi kuvantamistutkimuksia, voi olla edessä siirto sairaalaan – josta taas voinnin salliessa voidaan palata kotisairaalaan. Asiakkuudesta päättää aina lääkäri.

Kotisairaala on saanut todella paljon hyvää palautetta. Ei ihme, että moni potilas jo päivystyksessä toivoo pääsevänsä asiakkaaksi.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.