Ehdokkaalta: Korkeatasoisten tuotantojen aika tulee, jos kaupunki osoittaa kulttuurimyönteisyyttä

Mia Mironoff

Kisapuiston uudistamisesta tehtiin vastikään päätös. Sen mittavan kunnostuksen yhteydessä tulisi huomioida samalla kertaa koko ranta-alueen kehittäminen. Kesäteatteri-keskustelun paluu nousee esiin ennakoivina toimenpiteinä, joihin alkuinvestoinnit voitaisiin tehdä samalla.

Kannan henkilökohtaisesti vieläkin myötähäpeää niistä toimista, jotka Lahden kaupungin toimesta kohdistettiin aikoinaan kaupunkimme kulttuuritoimintaan. Musiikkiteatterikoulutuksen lakkauttaminen ja sen myötä syntyneen Lahden uuden kesäteatterin toiminnan alas ajaminen sopivan tilan puuttumisen vuoksi ovat näivettäneet esittävän taiteen kentän elinvoimaisuutta Lahdessa.

En lähde nostamaan luurankoja kaapista enkä herättelemään enää kuopattuja päätöksiä. Haluan kuitenkin kääntää keskustelun kulttuurin vetovoimatekijöihin.

Ammatillinen taide ja kulttuuritoiminta muodostaa noin 3,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se työllistää 135 000 ihmistä muodostaen 4,9 prosenttia työllisistä.

Tästä huolimatta teatterin on vaikea tehdä toimintansa tuottavaksi liiketoiminnallisesta näkökulmasta sille ominaisen tuotantorakenteen takia. Tuotannot ovat ainutkertaisia investointeja, teatteria tehdään ihmisten työpanoksella ja kesäteatterin näytäntökausi on lyhyt. Tämän takia taide- ja kulttuuritoiminta on laajempien vaikutusten takia taloudellisesti kannattavampaa muille toimijoille kuin itselleen.

Kesäteatteri Lahden keskustan lähistöllä, Karirannassa tai Niemessä tukisi kaupungin rakentumista eläväksi, kiinnostavaksi ja monipuoliseksi kesäkaupungiksi parantaen kaupunkilaisten elämänlaatua ja tuoden kulttuurimatkailijoiden euroja ravintola- ja matkailupalveluiden kautta yrittäjille.

Kannan vieläkin myötähäpeää toimista, jotka Lahden kaupunki kohdisti aikoinaan kulttuuritoimintaan.

Kulttuuripalveluiden hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomat. Kulttuurilla on mahdollisuus ehkäistä yhteiskunnallisten ongelmien hoitamisesta syntyviä kustannuksia kuten terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kuluja. Suomalaisen ammattiteatterikentän tehtävä on taata kuntalaisille lakisääteiset kulttuuripalvelut. Valtionosuuksia saavia teattereita on maassamme 57 ja ne omalta osaltaan takaavat kansalaisten oikeuden esittävien taiteiden kulttuuriin.

Mikäli kaupunki haluaa tukea pandemia-ajan jälkeen ammatillista taiteilijoiden toimintaa, on hyvä muistaa myös pidemmälle tulevaisuuteen ulottuvat investoinnit. Ammattitasoisten tekijöiden ja korkeatasoisten tuotantojen aika tulee, jos kaupungin suunnalta osoitetaan kulttuurimyönteisyyttä ja mahdollistetaan toimintaa.

Kirjoittaja on rehtori, tanssitaiteen maisteri ja kuntavaaliehdokas (kok.) Lahdesta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.