Hilkka Kempin Vierailija-kirjoitus: Päijät-Hämeessä on purettava kiireettömän hoidon jonot

Hilkka Kemppi

Tulin äidiksi helmikuussa ja haluan sydämestäni kiittää Päijät-Hämeen keskussairaalaa siitä hyvästä hoidosta, jota saimme. Tuki tuossa herkässä elämänvaiheessa oli ammattitaitoista.

Synnyttäjien etu on myös se, että ison mahan kanssa ei käännytetä ovella ympäri ja pyydetä odottamaan. Kaikissa hoidontarpeissa näin ei ole.

Moni on koronaepidemian aikana jäänyt ilman sosiaali- ja terveyspalveluja tai joutunut odottamaan hoitoon pääsyä. Potilaiden käynnit terveyskeskuksissa ovat vähentyneet ja kouluterveydenhuollon käynnit kuivuivat paikoin olemattomiksi. Erityisesti ikäihmiset peruvat jo sovittuja hoitoaikoja, koska pelkäävät mahdollista tartuntaa.

Tilanne muuntoviruksen kanssa on vakava. Olemme jälleen poikkeusoloissa ja valmiuslain myötä kiireettömän hoidon määräaikojen noudattamisesta on väliaikaisesti luovuttu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö hoitovelkaan tulisi kiinnittää huomiota.

Joulukuun lopussa lähes 142 000 potilasta odotti hoitoonpääsyä Suomessa. Tilanne on parantunut huomattavasti viime elokuuhun verrattuna. Kuitenkin THL:n mukaan kolmesta kuuteen kuukautta hoitoa odottavien määrä ei ole ollut näin korkea kymmenen viimeisen vuoden aikana.

Pitkään odottaneiden määrä on kasvanut esimerkiksi silmätautien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien erikoisaloilla. Huolena on, että epidemiasta selviämisen jälkeen meillä on entistä sairaampia ihmisiä ja pidempiä kuntoutusjaksoja jonoissa.

Otimme Keskustan eduskuntaryhmän kanssa jo viime vuonna kantaa sen puolesta, että sosiaali- ja terveysministeriö valmistelisi kiireellisesti ohjelman hoitojonojen purkamisesta ja että hallitus linjaisi siitä mahdollisimman pian. Kunnille ja sairaanhoitopiireille pyrittiin turvaamaan riittävät ylimääräiset resurssit. Eduskunnan sivistysvaliokunnassa otin kantaa siihen, ettei kouluterveydenhoitajan tai oppilashuollon tapaamisia peruttaisi kevyin perustein viruksen pelossa.

Päijät-Häme on valitettavasti keikkunut hoitojonotilastojen kärjessä, vaikka tilanne onkin viime kesästä parantunut. Edelleen maakunnassamme on sairaanhoitopiirien vertailuissa pisin odotusaika kiireettömään hoitoon. Hoitojonojen purkaminen on kuntien kriittisimpiä tehtäviä, jotta talous saadaan kestävälle pohjalle eikä kustannusyllätyksiä tule. Työtä tulee tehdä ennakoiden eikä vasta valtion pakottamana.

Soteuudistuksen myötä lakiin tulee vaatimus siitä, että lääkäriin pääsee seitsemässä päivässä.

Maakuntaan on viime vuoden puolella jaettu valtion koronatukea kymmeniä miljoonia euroja hoitojonojen purkamiseen. Tämä tuki on näkynyt paitsi hyvinvointikuntayhtymän kassassa, myös kuntien ylijäämänä. Ylijäämä tulisikin kohdentaa kiireettömän hoidon jonojen purkamiseen. Esimerkiksi nuorten mielenterveyden tuki, ikäihmisten päivätoiminta ja kuntoutustoiminta tarvitsevat resursseja.

Pitkällä aikajänteellä jonoihin on tulossa apua myös Eduskunnasta, kun maakunnallemme kriittinen soteuudistus etenee. Soteuudistuksen myötä lakiin tulee vaatimus siitä, että lääkäriin pääsee seitsemässä päivässä.

Lisäksi Päijät-Hämeen hoidon rahoitus kasvaa tarveharkinnan myötä. Myös alkuviikosta esitelty elpymissuunnitelma vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuutta noin 400 miljoonalla eurolla.

EU:n elvytyspaketin avulla ihmisten hoitoon ja kuntoutukseen pääsyä nopeutetaan epidemian jäljiltä.

Nopea hoitoon pääsy auttaa meitä pysymään työkykyisinä ja elämäniloisina. Pitkät hoitojonot taas saattavat pahentaa myös terveydellistä tilannetta. Ennaltaehkäisevä hoito kannattaa niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Hämeestä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.