Pääkirjoitus: Paine kasvaa rokotusjärjestyksen korjaamiseksi

THL:n ylilääkäri ja kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän sihteeri Hanna Nohynek kannustaa keskustelemaan tarpeesta muuttaa rokotusjärjestystä. Jussi Nukari / Lehtikuva

Kuoppaisesti edenneessä operaatiossa suomalaisten rokottamiseksi koronavirusta vastaan saatiin tällä viikolla sekä hyviä että huonompia uutisia.

Vaikka Euroopan lääkevirasto näytti vihreää valoa, Suomessakin keskeytettiin epäillyn veritulppariskinsä vuosi laajaa huolta herättäneen Astra Zenecan rokotteen käyttö ainakin viikoksi, jotta mahdollisista haitoista saataisiin lisää selkoa.

Varotoimi on paikallaan, vaikka se hidastaisi rokoteohjelman toteuttamista. Vahinkoa paikkaa, että Biontech Pfeizer vahvisti alkuviikosta lisäävänsä toimituksiaan niin paljon, että Suomeenkin olisi luvassa satojatuhansia lisäannoksia. Tieto lisäsi asiantuntijoiden uskoa siihen, että koko aikuisväestömme saataisiin rokotetuksi ainakin kertaalleen kesäkuun loppuun mennessä.

Ensi viikon Astra Zenecalla suunnitelluiksi tehtävät rokotusajat peruuntuvat Päijät-Hämeessä

Suomessa saatetaan siis päästä juhannuksen tienoilla tilanteeseen, jossa suurin osa kansasta voisi viettää kesäänsä varsin turvallisin mielin. Mahdollista kuitenkin on, että rokotesuojasta päästään nauttimaan eri tahdissa kuin tähän asti on luultu.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR on esittänyt muutosta nykyiseen rokotusjärjestykseen, koska alueelliset erot koronan ilmaantuvuudessa ja vakavien tautitapausten määrässä ovat revenneet suuriksi. Siksi rokotusten jakelussa tulisi ottaa huomioon iän ja sairastumisriskin ohella myös väestön määrä ja epidemian tilanne eri alueilla.

Vaikeimpien alueiden painottaminen vähentäisi sairaalahoidon tarvetta jopa viidenneksellä. Rauhallisemmilla alueilla tahtiin tulisi pientä viivettä, mutta se olisi siedettävä hinta etenkin, jos rokotusjärjestystä kyetään matkankin varrella aina tarkentamaan sen mukaan, missä tilanne kulloinkin vaikeutuu.

Rokotusjärjestystä ei ratkaista sairaanhoitopiirien huutoäänestyksellä.

Asiantuntijoiden perustelut ovat vakuuttavia. Silti enemmistö sairaanhoitopiireistä pitäisi kiinni nykyisestä järjestyksestä. Uutissuomalaisen kyselyn tulos ei sinänsä yllätä, sillä muutos suosisi varmasti vain väkirikkaita Helsingin ja Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä, joissa tautitilanne on erittäin vakava. Ehkä myös Päijät-Hämettä. Useimmat muut sairaanhoitopiirit saattavat ennakoida häviävänsä muutoksessa, joten vastahanka on ymmärrettävää.

Rokotusjärjestystä ei ratkaista sairaanhoitopiirien huutoäänestyksellä, vaan päätösvalta kuuluu maan hallitukselle. Sopiikin odottaa, että hallitus tekee päätöksensä asiantuntijoita kuunnellen ja vain terveysturvallisuuden näkökulmasta. Näin vakavalla asialla ei ole varaa harjoittaa aluepolitiikkaa, vaikka vaalien läheisyys kasvattaisi siihen kiusausta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.