Hanna Myyrän Esalainen: Korona-aikaan kaivataan toivoa ja sitä löytyy faktoista

Hanna Myyrä

Pitkään jatkunut koronakriisi on vetänyt mieliä matalaksi, vaikka meidät onkin jälleen rankattu maailman onnellisimmaksi kansaksi. Mittauksessa ei varmaankaan tutkita niinkään mielentiloja kuin turvallisuutta ja elintasoa ylipäätään.

Koronavirustilanteen paheneminen on epäilemättä lisännyt turvattomuutta, mutta voimme edelleen luottaa siihen, että jos korona-arvonnassa käy huonosti, saamme myös osaavaa hoitoa.

Kukaan ei jää heitteille esimerkiksi siksi, ettei ole varaa maksaa. Tarvittaessa myös tehohoitopotilaita on kuljetettu sairaalasta toiseen hoitoa saamaan, joten turvallisuus on hyvällä tolalla.

Koronan kiistäjät kehottavat lahtelaisia jättämään rokotteet ottamatta - Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä: "Kiistetään selkeitä faktoja"

Törmäsin taannoin – jälleen – väitteeseen, että media lietsoo pelkoa koronauutisoinnillaan, kun pitäisi välittää toivoa. Toivoa ei kuitenkaan saada työntämällä päätä pusikkoon, vaan katsomalla tosiasioita silmiin. Toivo, joka perustuu faktojen kieltämiseen, on itsepetosta.

Toivoa paremmasta on koko ajan enemmän esimerkiksi sitä mukaa kuin rokotukset etenevät. Rokotteen on todettu antavan hyvän suojan koronavirustaudin vaikeimmalta muodolta ja estävän myös jonkin verran tartuntojen leviämistä. Tämä on faktaa.

Sen sijaan harhaa on se, että koronavirustauti olisi vain perusflunssa. Mikään tilasto, tutkimus tai kansainvälisesti kerätty tieto koronataudin sairastaneista ei tällaista uskomusta puolla.

Rokotukset etenevät Suomessa kohtalaisen hyvää tahtia. Tällä haavaa näyttää siltä, että Suomessa heinäkuussa kaikki halukkaat yli 16-vuotiaat ovat saaneet ainakin yhden rokotteen. Se luo odotuksen elämän normalisoitumisesta.

Koko väestön koronarokotusten arvioidaan alkavan Päijät-Hämeessä huhtikuun lopussa

Toivoa löytyy muidenkin maiden esimerkeistä. Britanniassa, joka on ollut yksi synkimpiä koronamaita, on tautitapaukset saatu vähenemään vahvojen sulkutoimien ja nopeasti edenneiden rokotusten ansiosta. Sulkutoimia on päästy siellä hissukseen jopa purkamaan.

Toinen hyvä esimerkki on Portugali, joka vielä talvella tarvitsi sairaanhoitoapua ulkomailta, mutta jossa tilanne on nyt yksi Euroopan parhaita. Vahva eristäytyminen sai siellä pahimman epidemian aisoihin, vaikka uhrimäärä olikin kova. Tällä haavaa Portugali on avaamassa rajojaan ja muun muassa Madeiralle odotetaan turistien ryntäystä jo pääsiäiseksi.

Vaikka Suomen tämänhetkiset rajoitustoimet ovat ikäviä, meillä on toivoa siitä, että ne auttavat lähiviikkoina ja saamme tartuntakäyrät jälleen laskuun. Siitä meillä on jo kokemusta ja runsain mitoin dataa. Se toki edellyttää sitä, että rajoituksia ja suojatoimia noudatetaan.

Toiveikkuuden kasvusta kertonee se, että monet ovat alkaneet varata lomamatkoja ulkomaille jo ensi syksyksi ja talveksi.

Uudessa normaalissa on paljon hyvää, mutta sillä on myös hengenvaarallinen kääntöpuoli

Kevät ja etenkin kesän lähestyminen itsessään antavat taas toivoa siitä, että pystymme tapaamaan taas muita ihmisiä. Tautivirukset rauhoittuvat Suomen suvessa, joten valoa on näkyvissä.

Tällä viikolla puhaltaa maassa lämmin Föhn-tuuli ja se tuo ehkä mukanaan ensimmäiset muuttolintujen parvet. Toivon airuita pellon laidalla katsellessa voi vähäksi aikaa unohtaa koko koronamellakan, kunhan muistaa faktat ihmisten ilmoille palatessaan.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.