Pääkirjoitus: Asukkaat voivat itse vaikuttaa siihen, kuinka hyvin alue pärjää kilpailussa muuttajista

Tutkija Timo Aro on suosittu luennoitsija aluekehityksestä. Tässä hän alustaa Hämeen kauppakamarin kevätkokouksessa 2019. Sami Lettojärvi / arkisto

Aluetutkija Timo Aroa kannattaa kuunnella. Hän esiintyi torstaina Yhteisöt kasvualustana -seminaarissa Asikkalan Lehmonkärjessä ja keräsi yleisökseen parisataa aluekehittäjää, päättäjää ja vaikuttajaa eri puolilta Suomea. Tilaisuus järjestettiin etäyhteydellä.

Aluetutkija Aro on aiemmin ollut vahvasti kaupungistumisen megatrendin kannattaja. Nyt hän kuitenkin puhuu myös kaupungistumisen vastavirroista, jotka niin ikään ovat voimistuneet. Aro uskoo, että sekä kaupungistuminen että kaupungistumisen vastareaktiot ovat tulevaisuuden megatrendejä.

Tämä tarkoittaa sitä, että vetovoima ei ole enää suurten kasvukeskusten yksinoikeus vaan myös pienemmät kunnat voivat houkutella tulijoita. Ja yllättävänkin paljon tutkija antaa arvoa sille, mitä kuntalaiset itse voivat vetovoimansa eteen tehdä. Tästä on syytä olla jokaisen kuulolla näin kuntavaalienkin lähestyessä.

Ne alueet ovat tutkijan mukaan tulevaisuuden voittajia, jotka hallitsevat niin sanotun voimaketjun. Se muodostuu viidestä osa-alueesta: elinvoimasta, vetovoimasta, pitovoimasta, lumovoimasta sekä kipinä- tai kitkatekijöistä.

Jokainen kuntavaaliehdokas on alueensa käyntikortti.

Elinvoimaa ovat mitattavat asiat alueiden välisissä vertailuissa kuten työikäisen väestön ja työttömien määrä. Vetovoima on muualla asuvien näkemys alueesta ja sitä voi mitata muun muassa muuttohalukkuudella. Pitovoima on sitä, miten alueen asukkaat itse sen näkevät eli miten kunnassa viihdytään. Lumovoima on jotain sellaista, joka on täysin ainutlaatuista. Kipinä- ja kitkatekijöihin lasketaan alueen henkinen ilmapiiri, tekemisen meininki ja keskinäinen luottamus.

Kysymys ei ole mitättömästä asiasta, sillä tulevaisuudessa Suomen alueet joutuvat entistä enemmän kilpailemaan keskenään, kun syntyvyys laskee ja työikäisen väestön määrä vähenee. Ne pärjäävät, jotka voittavat työikäisen väestön luottamuksen, koska työvoima on alueellisen elinkeinoelämän dynamo sekä tekijöinä että ostajina. Tämä joukko on myös keskeisessä roolissa rahoittaessaan kunnan julkista palvelua veronmaksullaan.

Tulevissa vaaleissa ehdokkaiden kannattaa keskittyä pohtimaan sisältöä etenkin pitovoimaan sekä kipinätekijöihin. Jos nämä hoidetaan hyvin, se vahvistaa myös mielikuvaa alueen ulkopuolella eli vetovoimaa. Tässä työssä jokainen ehdokas on oman alueensa käyntikortti. Tämä on syytä muistaa myös vaalikampanjoinnissa: uskalletaanko kertoa onnistumisista ja pystytäänkö puhaltamaan yhteiseen hiileen ratkaisuja hakien vai käytetäänkö energia riitelyyn ja kitkan vahvistamiseen?

Siirry vaalien tulospalveluun

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut