Pääkirjoitus: Lahden keskustan autioituneista rappiotaloista liikaa harmia naapureille ja ympäristölle

Autioitunut Hämeenkatu 24:n kerrostalo rappeutuu silmissä. Sami Lettojärvi

Uhkaava palonalku autiossa asuinkerrostalossa Hämeenkadulla on vihdoin havahduttanut Lahden päättäjät ongelmaan, jonka keskustan asukkaat ja siellä asioivat ovat panneet harmikseen merkille jo aikoja sitten.

Keskustassa on jäänyt tyhjilleen useita suurehkoja rakennuksia, jotka käyttämättöminä ja hoitamattomina rappeutuvat entisestään. Eikä kyse ole vain julkisivuhaitasta. Puutteellisesti suojatut rappiotalot ovat alkaneet houkutella puoleensa poliisillekin tutuksi tulleita laitapuolen kulkijoita, mistä voi koitua erilaisia riskejä niin kiinteistöjä kuin niiden ympäristöä kohtaan.

Hämeenkatu 24:n tulipalo sai alkunsa rakennuksen vintillä majailleiden tunkeilijoiden lämpimikseen sytyttämästä nuotiosta. Suosituksi oleskelu- tai jopa yöpymistilaksi on osoittautunut myös entinen terveystalo Paavolassa. Onnelantien tyhjentyneeltä rukoushuoneeltakin on tehty havaintoja kutsumattomista vieraista ja tyhjistä huumeruiskuista.

Rappiotalot ovat ymmärrettävästi olleet naapureidensa silmätikkuja jo pitkään. Viimeviikkoinen tulipalo mahdollisine mutta onneksi toteutumatta jääneine vakavine seurauksineen herätti myös rakennus- ja ympäristölupalautakunnan. Se päätti tiistain kokouksessaan laatia pikaisesti toimintamallin, jonka nojalla kiinteistöjen huonoon kuntoon voitaisiin puuttua aiempaa tehokkaammin.

Malli tulisi tarpeeseen, joskin nähtäväksi jää, tuoko sekään ratkaisevaa apua ongelman poistamiseksi päiväjärjestyksestä. Taustalla kun vaikuttaa myös asunnottomuus, joka ei katoa viranomaismääräyksillä.

Toki selkänojaa tarjoaa yksin maankäyttö- ja rakennuslaki, joka velvoittaa omistajan pitämään kiinteistönsä kaikin puolin kunnossa. Hylättykään rakennus ei saa vaarantaa ihmisten eikä ympäristönsä turvallisuutta. Jos muu ei auta, viranomaiset voivat antaa korjauskehotuksia tai jopa määrätä talon purettavaksi.

Omaisuuden suoja on meillä vankka.

Toisaalta omaisuuden suoja on niin vankka, että asia mutkistuu, mikäli omistaja ei ota viranomaisten ukaaseja kuuleviin korviinsa. Tai varsinkin, jos viranomaisillekin on epäselvää, kuka rakennuksen oikeastaan omistaa. Näin näyttää käyneen juuri Hämeenkatu 24:n tapauksessa, mikä osaltaan on saattanut kiihdyttää kerrostalon alennustilaa ja siitä seuraavia lieveilmiöitä.

Kaksi muuta keskustan murheenkryyniä sitä vastoin ovat jo katoamassa kaupunkikuvasta ilman viranomaisten eri käskyä. Rukoushuoneen paikalle nousee kohta kerrostalo, ja Paavolan terveystalonkin purkua valmistellaan. Jälkimmäisen osalta herää tosin kysymys, miksei purkutöihin ole ryhdytty jo paljon aiemmin. Puutteellisesta tiedonkulusta ei ainakaan liene ollut kyse, sillä terveystalon omistaa kaupungin oma kiinteistöyhtiö.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.