Pääkirjoitus: Kehysriihi lämpiääkin jo ennen vaaleja, mikä tietää hallitukselle tukalia oltavia

Sanna Marin joutuu johdattamaan hallituksensa kehysriiheen jo ennen kuntavaaleja, vaikka tarkoitus oli pitää tilaisuus vasta vaalien jälkeen. Markku Ulander / Lehtikuva

Kuntavaalien siirtäminen parilla kuukaudella romuttaa hallituksen päätöksen lykätä tämänvuotinen talouden kehysriihi vasta vaalien jälkeiseen ajankohtaan. Normaalisti maaliskuussa lämpenevä kehysriihi pidetään huhtikuun lopulla, jonne hallitus sen siirsi pari kuukautta sitten kuntavaalien jaloista.

Kuntavaalit järjestetäänkin vasta kesäkuussa, mutta kehysriihen lykkääminen uuden vaalipäivän tuolle puolen olisi käytännössä mahdotonta.

Kautensa puoliväliin osuvassa riihessään hallitus päättää muun muassa tulevien vuosien talousarviokehyksistä. Budjetin valmistelulle tulisi kova kiire, jos raamit lyötäisiin lukkoon vasta juhannuksen korvilla. Huhtikuun loppu on käytännössä ehdoton takaraja senkin takia, että riihessä päätetään myös vakausohjelmasta, joka Suomen on toimitettava EU-komissiolle viimeistään vapunaattona.

Jo viime vaalikaudella silloinen Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätyi lämmittämään puoliväliriihensä vasta kuntavaalien jälkeen. Silloiset oppositiopuolueet saivat tästä aiheen ilkkua Sipilän hallitukselle, mutta nyt ne tekivät omalla hallitusvuorollaan saman ratkaisun, jonka vesitti vain vaalien siirtäminen viime tingassa.

Hallituksilla on motiivinsa siihen, että ne eivät haluaisi kokoontua kehysriiheensä juuri vaalien edellä. Maailma näyttää päättäjien näkökulmasta erilaiselta, jos vaalitaistelu on kuumimmillaan päätöksenteon hetkellä. Isänmaan etu unohtuu helposti, jos puolueet ryhtyvät laskelmoimaan, millaisia päätöksiä niiden kannattaa riihessä tehdä kannatuksensa säilyttämiseksi tai jopa nostamiseksi.

Marinin hallitus on luvannut tehdä tämän kevään kehysriihessä kovia päätöksiä muun muassa uusista työllistämistoimista. Keinovalikoima tiedetään, mutta yksittäisten keinojen käyttökelpoisuudesta vallitsee yhä suuria näkemyseroja hallituspuolueiden kesken.

Suomen talous on siinä tilassa, että päättämättäkään ei voi jättää.

Ylipäätään hallitusta jakaa ideologisesti suhtautuminen talouden sopeuttamistarpeeseen ja tarvittaviin toimiin. Nyt on vaarana, että aina yhtä tarpeellisten kompromissien hakeminen voi osoittautua hallituspuolueille mahdottomaksi urakaksi kesken kiihkeimmän kampanjoinnin.

Työtä vaikeuttaa, että vaikka päätökset olisivat hyvin perusteltuja, ne eivät aina ole äänestäjäkunnan mieleen, minkä vuoksi opposition on helppo kerätä niillä irtopisteitä. Silti hallitus tulee olemaan kehysriihessään tilanteessa, jossa sen on pystyttävä tekemään riittävän vakuuttavia ratkaisuja riippumatta siitä, mikä merkitys niillä on vaalitulokseen. Suomen talous kun on siinä tilassa, että päättämättäkään ei voi jättää.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.