Kaisa Eerolan Esalainen: Torin laidalla uinuu Lahden hienoin rakennus

Kaisa Eerola

Aika ajoin Facebookin Lahden vanhoja valokuvia kokoavaan ryhmään ilmestyy kuva Lahden puretusta puukirkosta.

”Taasko se alkaa...”, ehtii joku ehkä kommentoida, ja sitten padot avautuvat ja päästään jälleen porukalla puimaan kirkon purkamisen tragediaa.

Minua tämä vuodesta toiseen toistuva kommenttiketju hihityttää, mutta minulla onkin henkilökohtainen puukirkkoni, ikioma surkuttelun kohde. Kyseessä on torin laidalla sijaitseva nykyinen Danske Bankin talo, entinen Starckjohannin liiketila.

1950 valmistunut Martta Martikainen-Ypyän, Ragnar Ypyän ja Veikko Malmion arkkitehtitoimiston suunnittelema talo oli Suomen ensimmäinen itsepalvelurautakauppa. Mielestäni se on Lahden hienoin rakennus.

En ole ajatuksineni ihan yksin, esimerkiksi kaupunginmuseon tutkija Riitta Niskanen on puolustanut ”suomalaisen modernismin helmeä” vuosien aikana lukuisia kertoja myös ESS:n sivuilla.

”Mielestäni Starckjohannin talo on ehdottomasti kaupungin merkittävin rakennus. Se on kaunis sekä rakennuksena että osana ympäristöään. Rakennus kuvastaa sodanjälkeistä optimismia ja valoisan tulevaisuuden toivoa. Siinä on myös kauniita yksityiskohtia”, kuvaili Niskanen vuonna 2008.

Starkin talon tilanne on toki siinä mielessä toinen kuin puukirkon, että rakennus on yhä pystyssä, sillä on käyttäjiä ja se on todettu arvokkaaksi kohteeksi.

Valitettavasti 70-luvulta alkanut rakennuksen käyttö pankkitoiminnassa ei ole tuonut esiin sen parhaita puolia. Pimennetyt ja kaihtimin peitetyt ikkunat tekevät rakennuksesta melko huomaamattoman ja aution oloisen.

Vanhat valokuvat Facebookin kuvavirrassa kertovat toista. Niistä näkee, millaiseksi rakennus on alkujaan suunniteltu suurine ikkunapintoineen, joiden myötä sisätila sulautuu osaksi katunäkymää.

Sanotaan, että nostalgia on sellaisen kaipuuta, jota ei koskaan ollutkaan. 1960-luvun valokuvissa on omaa hohtoaan, joka ei enää palaa, vaikka rakennus palautettaisiin täsmälleen alkuperäiseen kuosiinsa. Kuitenkin toivoisin joskus näkeväni sen toisenlaisena.

Iltaisin kuvittelenkin kotona, kuinka esimerkiksi Eurojackpotissa voitettuani teen rakennuksesta tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä. Suosikkihetkeni ajatusleikissä on, kun ilmaannun paikalle uutena omistajana ja nostan kaihtimet ylös, puran esteet ikkunoiden edestä ja sytytän sisälle valot.

Perustan rakennukseen kahteen kerrokseen kirjakaupan, vähän sellaisen kuin Pietarin Dom Knigi, yläkertaan tulee myös pieni kahvila-baari ja toiseen päähän ravintola, jossa ei myydä hampurilaisia.

Tässä vaiheessa suunnitelmaani jotkut valitut, joille olen sen kertonut, ovat huomauttaneet, että tämä ei tule ikinä kannattamaan Lahdessa. Eli jos en ole voittanut riittävästi rahaa, teen konkurssin nopeasti. Huomauttaisinkin, että suunnitelmaan tietenkin kuuluu, että tulen voittamaan aivan satumaisen potin.

Aina joulun alla järjestän unohtumattoman jouluikkunan ja kellonkin palautan paikalleen.

Voittoani odotellessa esimerkiksi nykyinen vuokralainen Danske Bank voisi ilahduttaa lahtelaisia ja laittaa ensi jouluna pystyyn rakennuksen historiaa kunnioittavan jouluikkunan.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut