Ehdokkaalta: Teoilla voidaan vaikuttaa hoitoalan vetovoimaan ja arvostukseen

Ville Kirkonpelto

Etelä-Suomen Sanomien artikkelissa 28.2.2021 ”Lähihoitajista alkaa kohta olla paha puute” tuotiin esille, että hoitohenkilöstön tarve on lähivuosina kasvamassa. Tämän vuoksi henkilöstöä muuan muassa pyritään saamaan eri väyliä pitkin ja rekrytoidaan enemmissä määrin myös ulkomailta. Tällä hetkellä havaitaan maan laajuisesti vajetta sairaanhoitajista ja lähihoitajista, ja tämä vaje kasvaa entisestään hoitohenkilöstön eläköitymisen myötä sekä osaltaan vanhuspalvelulain määrittelemän henkilöstömitoituksen edellyttämien henkilöstövaatimusten vuoksi. Nyt on kriittistä ryhtyä toimenpiteisiin, joiden avulla parannetaan hoitoalan vetovoimaisuutta sekä työolosuhteita. Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ja vaikuttavien sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuuden näkökulmasta on keskeistä turvata ammattitaitoisen työvoiman riittävyys ja laadukkaan hoitotyön toteutuminen.

Nyt on totinen haku päällä, lähihoitajista on Päijät-Hämeessä kohta huutava pula – "Kyllä vaikeaa varmasti tulee olemaan"

Viimeisin hoitohenkilökunnan työolosuhteiden konkreettinen parannus on tapahtunut ikäihmisten ympärivuorokautisissa hoivapalveluissa. Viime vuonna voimaan tulleen lakimuutoksen edellyttämä henkilöstömitoitus parantaa merkittävästi hoitohenkilökunnan työolosuhteita lisäämällä hoitohenkilöstön välitöntä asiakastyötä. Tämä kehitys mahdollistaa hoitajien keskittymisen itse hoitotyöhön, johon heidät on myös koulutettu.

Oleellista on, että vanhuspalvelulain seuraavassa vaiheessa tarkastellaan myös kotihoidon henkilöstön riittävyyden varmistamista lainsäädännön keinoin. Siten voimme vaikuttaa suoraan kotihoidonkin henkilöstön työolosuhteisiin. Käytännön kokemukseni perusteella kotihoidossa on kaikkein haastavin henkilöstötilanne hoitoalalla.

Hoitoalan eläköityvän henkilöstön korvaaminen vaatii myös hoitoalan koulutuspaikkojen lisäämistä ja hakijamäärien kasvattamista. Koulutuspaikkojen lisääminen on helppoa, mutta hakijamäärien kasvattaminen vaatii konkreettisia toimenpiteitä koko hoitoalan vetovoimaisuuden lisäämiseksi.

Yksi keskeinen kehityskohta on hoitohenkilöstön palkkaus, joka on jäänyt muiden alojen palkkakehityksestä. Hoitoalalla henkilöstö venyy jatkuvasti muuan muassa tekemällä tuplavuoroja sekä vaihtamalla työvuoroja työnantajan pyynnöstä. Myös koronapandemia on kuormittanut hoitohenkilöstöä merkittävästi ja osoittanut hoitohenkilöstön kriittisyyden yhteiskunnalle.

Sosiaali- ja terveysalalla laadukkaat palvelut tuotetaan hoitohenkilöstön avulla, joten venymisestä ja kuormittumisesta tulee joko maksaa kohtuulliset korvaukset tai muulla tavoin tuntuvasti palkita hoitohenkilöstöä.

Toistuvasti kuulee hoitohenkilöstön kokemuksista, joissa yhdistyy matala palkka ja suuri vastuu.

Alan vetovoimaisuuden ja alalla pysyvyyden näkökulmasta keskeistä on myös panostaa hoitohenkilöstön työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin, joihin voidaan osaltaan vaikuttaa positiivisesti laadukkaalla ja palvelevalla johtamisella. Työolosuhteita voidaan kehittää myös kiinnittämällä nykyistä enemmän huomiota työergonomiaan ja työtehtävien sisältöön, kuten jatkuvan kiireen tunteen vähentämiseen.

Hoitohenkilöstön arvostuksessa yksi keskeinen tekijä on kilpailukykyinen ja henkilöstön osaamista arvostava palkkaus. Toistuvasti kuulee hoitohenkilöstön kokemuksista, joissa yhdistyy matala palkka ja suuri vastuu.

Tämä yhdistelmä ei lisää alan vetovoimaisuutta. Hyvinvointiyhteiskunnan tulee osoittaa teoilla, että hyvinvoinnin tekijöitä arvostetaan. Ainoastaan teoilla alan vetovoimaisuus muuttuu.

Kirjoittaja on kuntavaaliehdokas (sd.), Lahti.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut