Ehdokkaalta: Nuorten uhraaminen on virhe

Marju Markkanen

Suomi on menossa sulkuun viikosta 10 alkaen, ja peruskoulun yläkouluissa sekä toisen asteen opinahjoissa siirrytään jälleen etäopiskeluun.

Pidän tätä virheenä, koska koronan leviämisessä lähiopiskelun vaikutus on todettu vähäiseksi. Ratkaisusta on yhteiskunnallisesti enemmän haittaa kuin hyötyä.

Nuoren ihmisen elämässä vuosi on pitkä aika. Nuoren rakentaessa minäkuvaansa, identiteettiään ja ihmissuhteitaan jokainen vuosi on murroksellinen – kasvatuksellisesti ja kehityksellisesti elintärkeä.

Siinä prosessissa sosiaalisilla kontakteilla ja vertaisseuralla on korvaamattoman suuri rooli. Nuoret myös kantavat alati paineita opiskelumenestyksestään ja jatko-opintonäkymistään. Siinä tarvitaan ohjaavien ja kuuntelevien aikuisten ohjausta, usein apuakin. Jokaisella viikolla on merkitystä.

Tuoreet nuorisorikollisuuskyselyn tulokset osoittavat, että nuorten vakavat väkivalta- ja viharikokset ovat koronan aikana lisääntyneet.

Suomi ei ole pystynyt tasoittamaan lasten ja nuorten välillä olevia hyvinvointieroja kriisin aikana. Polarisoituminen kiihtyy, huono-osaisille ja heikossa asemassa oleville kasaantuu entistä enemmän.

Nuoren ihmisen elämässä vuosi on pitkä aika.

Poliisin mukaan huumausaineiden käyttö sekä sen ympärillä esiintyvät haittailmiöt lisääntyivät viime vuonna. (HS viikko 08/2021).

Kuulen päivittäin vanhemmilta samoja ikäviä tarinoita, kuinka heidän lapsensa istuvat huoneissaan yksinään aamusta iltaan ja pinnistelevät naamat mutrussa koulutehtävien kanssa.

Monella keskittyminen herpaantuu. Osa taas ei jaksa innostua koulutehtävistä laisinkaan, ja heidän päivänsä kuluvat lähes tyystin erilaisia pelejä pelatessa.

Ajaudutaan vaaralliseen oravanpyörään, sillä samaan aikaan nuorten unenlaatu tutkitusti kärsii.

Mitä lähemmäksi kevättä mennään, sitä suuremmaksi nuorten tuska kasvaa.

Nuoret ovat epävarmoja siitä, osaavatko he tarpeeksi ja eteneekö heidän opiskelunsa oikeaan suuntaan.

Kun myös päivään merkitystä ja vaihtelua tuovat rakkaat harrastukset on rajoitustoimien vuoksi keskeytetty, kalvava epävarmuuden tunne vain voimistuu.

Jo nyt on näyttöä siitä, että monet nuoret ovat henkistä pahoinvointiaan lievittääkseen turvautuneet ammattiapuun. Heidän on ollut pakko päästä juttelemaan ulkopuoliselle epämääräisestä ahdistuksesta ja peloista.

Koska julkiselle puolelle ei ole päässyt, apua on pitänyt huutaa yksityisten auttajien ovilla.

Seurattuani sekä työni puolesta että äidin roolista lahtelaisten nuorten elämää koronan kahlitsemina, huoleni nuorten voinnista ja jaksamisesta kasvaa päivä päivältä.

Jos saisin päättää, muuttaisin rokotusjärjestystä: heti ikäihmisten ja riskiryhmäläisten jälkeen rokottaisin kaikki 15–25-vuotiaat, jotta he saisivat jatkaa elämäänsä normaalisti, eikä heidän tarvitsisi kantaa huolta taudin levittämisestä.

Korona on vakava ja vaarallinen tauti, kyllä, mutta tämäkin pandemia tullaan selättämään. Nyt onkin varmistettava, että nuoret saavat kaiken avun ja tuen, jotta heillä on vahvat näköalat ja valmiudet rakentaa omaa elämäänsä sekä tulevaisuuden Suomea.

Meillä ei ole varaa hukata yhtään nuorta yksilöä eikä sukupolvea.

Kirjoittaja on kasvatustieteen tohtori, Lahden kaupunginvaltuutettu (sd), liikunta- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja ja kuntavaaliehdokas (sd.).

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut