Pääkirjoitus: Yhteisöille lisää vauhtia lähiöissä – yksinäisyys lisää tarvetta asuinalueiden kylämäiseen toimintaan

Lahden Kärpäsen kaupunginosassa toteutettu yhteisöhanke kokoaa alueen asukkaita erilaisiin ryhmiin ja tapaamisiin. Sami Lettojärvi

Yksinäisyys on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen selvityksen mukaan kasvanut selvästi korona-aikana. Etenkin yli 65-vuotiaat yksin asuvat ovat tunteneet itsensä yksinäisiksi harrastuspiirien sulkeuduttua ja tapaamisten vähennyttyä lähipiirin kanssa. (ESS 1.3.)

Koronapandemian vuoksi esimerkiksi Lahden Lähimmäispalvelun 16 kaupunginosakerhoa on ollut tauolla ja monet muutkin säännölliset kohtaamispaikat olleet suljettuina. (ESS 2.3.)

Yksinäisyys ei kuitenkaan ole vain korona-ajan ilmiö vaan yhä useampi asuu yksin ja tuntee itsensä yksinäiseksi ainakin ajoittain. Ongelman ratkaisemiseksi on onneksi myös hankkeita, joilla voidaan tuoda eri-ikäisiä ihmisiä yhteen. Yksi esimerkki on Lahden Kärpäsen kaupunginosassa toteutettu yhteisöhanke, jolla haetaan asukkaiden ideoiden pohjalta kylämeininkiä kaupunkilähiöön.

Asukkaiden aloitteesta Kärpäsessä järjestetään muun muassa yhteisiä korttelilenkkejä, leikkikenttätreffejä ja erilaisia tapahtumia. Yhteisökärpäsen toteuttavat Lahden Diakonialaitos (Dila) ja Lahden kaupunki.

Tarkoituksena on tutustuttaa ihmisiä toisiinsa järjestämällä erilaista toimintaa. Syksyn aikana Kärpäsessä pyöri omia ryhmiä lapsiperheille, nuorille aikuisille ja kaikenikäisille. Hankkeen vetäjien saaman palautteen mukaan ryhmissä on syntynyt kaverisuhteita ja yksinäisyys on helpottanut.

Vastaavantyyppiselle kylämeiningille on varmasti tilausta myös muissa kaupunginosissa niin Lahdessa kuin ympäristökunnissa. Monissa kylissä ja omakotialueilla on pitkään jatkuneita yhteisten tapahtumien ja talkoiden perinteitä, mutta kerrostalovaltaisissa lähiöissä se vaatii paljon enemmän vaivaa, yhteisiä ideoita sekä ihmisiä, jotka haluavat olla vapaaehtoisesti mukana tuomassa asukkaita yhteen.

Vastaavantyyppiselle kylämeiningille on tilausta myös muissa kaupunginosissa.

Toki on myös kerrostaloja, joissa aktiiviset asukkaat vetävät muut mukaan toimintaan, mutta hirveän yleistä se ei ole. Olisi kuitenkin tärkeää saada myös kerrostaloja ja niiden muodostamia kortteliyhteisöjä rakentamaan sellaista toimintaa, joka toisi eri-ikäisiä ihmisiä yhteen.

Yksi tapa talokohtaisen yhteisöllisyyden rakentamiseen ovat yhteiset, viihtyisät ulko- ja sisätilat. Esimerkiksi Vanhan Herran senioritaloon tehtiin talvipuutarha, jotta asukkailla olisi paikka, jossa tavata toisiaan turvallisesti. Kun yksin asuvien määrä kasvaa, voi talotyypeille, jossa yhteisö toimii, olla yhä enemmän kysyntää vapaillakin asuntomarkkinoilla.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut