Lukijalta: Miksi Pikku-Veskulle pitää väkisin saada lisää käyttöä?

Pertti Salminen, Lahti

Minkä ympäristöstrategian mukaan Pikku-Vesijärven puiston käyttöastetta pitäisi lisätä? Ylipäätään, miksi ihmisen pitäisi poliittisen päätöksen perusteella käyttää enemmän juuri puistoa?

Eikö ympäristö päinvastoin edellyttäisi puiston säilyttämistä hanhien, lokkien, sorsien ja joutsenten yksinoikeutena?

Asian tekee vaikeammin ymmärrettäväksi sekin, että alueelle aiotaan tuoda erilaisia härpäkkeitä: ratoja, kapulalosseja ja muita artefakteja, jotka eivät luonnostaan alueelle kuulu.

Hinnaksi kaikelle muutokselle kerrotaan miljoona euroa.

Ei voi välttyä ajatukselta, että kysymyksessä on porvarillisiin tarkoituksiin tuleva hanke, jolla ei ole mitään tekemistä sen enempää strategioiden kuin minkään muunkaan vihreän kanssa.

Käyttöasteen lisääminen on tuttu liikkeenjohdollinen käsite, erityisesti marketin johtamisessa. Tyhjä tila on marketille kauhistus, samoin se, jos asiakkaita on vähän.

Kysymyksessä on porvarillisiin tarkoituksiin tuleva hanke .

M arketin strategia sopii hyvin kaavailtuun Pikku-Vesijärven puiston tapaukseen. Puisto on yksi Lahden vajaalla kapasiteetilla toimiva kohde, joten se pitää saada hyötykäyttöön tuomalla sinne erilaista aktiviteettia.

Jotta miljoona ei kulahtaisi Kankkulan kaivoon, on luonnollista, että käyttöasteen pitää nousta. Erityisesti hyvätuloisten käyttöasteen, koska köyhä ei koskaan tiedä hyvää porvarillisille hankkeille.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, ettei investoinnin tulopuolta ole selvitetty lainkaan, tai sitä ei ole suuren metelin vuoksi tohdittu tuoda julki.

Eihän käyttöasteen lisäämisessä ole mieltä, ellei siitä kerry kilisevää, merkintöjä tulotilin kredit -puolelle.

Siksi ei olisi yllätys, jos ennen pitkää puistoon pääsystä tulisi liiketapahtuma. Erilaisiin laitteisiin pääsystä perittäisiin maksu eikä kapulalossiakaan saisi kiskoa muutoin kuin tuottavasti.

Eikä tässä kaikki. Ihmisvilinä puistossa houkuttelisi paikalle ennen pitkää marketin myymään lisää elämyksiä. Tämä taas lisäisi paitsi elämysten janoa myös fyysisen nesteen tarvetta, joten erilaisten juottoloiden määrän voi olettaa kasvavan niin ikään.

Luonnonsuojelu saataisiin ehkä mukaan sikäli, että paikalla asuskelevan lintukannan jätökset pitäisi nekin saada jotenkin pois.

Se saattaisi hyvällä onnella onnistua kunnallisen jätelaitoksen toimesta siten, että korotetaan äyrin hintaa sen verran, että luontokin siinä samalla pelastuu.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut