Tarja Koljosen Esalainen: Ysiluokkalainen, yhteishakusi on osa oppivelvollisuuden historiaa

Tarja Koljonen

Tarja Koljonen

Peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset tekevät parhaillaan historiaa monessakin mielessä. Ikäluokka jää aikakirjoihin.

Päijät-Hämeessä ollaan hiihtolomalla ja moni koululainen jätti yhteishakulomakkeiden täyttämisen loman jälkeiseen aikaan. Tällä kertaa haku tehdään etäkoulussa ja vastuuta on tavallista enemmän oppilailla itsellään.

Historiallista on myös se, että yhteishakulomakkeita täyttelevät nuoret ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka oppivelvollisuus ulottuu 18 vuoteen saakka.

Etäkoulussa ollaan yhteishaun päättymiseen saakka, joten opinto-ohjaajien tehtävänä on patistaa vastahakoisimmatkin hakujen äärelle. Viime kädessä koulupaikka osoitetaan nuorelle, jos hän ei sitä itse hae.

Kunnissa on kauhisteltu oppivelvollisuuden laajentamisen pikaista aikataulua ja kustannuksia.

Oppivelvollisuus tekee toisen asteen koulutuksesta maksutonta. Lakiuudistuksen hyvä puoli onkin siinä, ettei yhdenkään nuoren koulutie katkea sen vuoksi, ettei vanhemmilla ole varaa ostaa tietokonetta tai koulukirjoja.

Kunnissa rahantarvetta mietitään toisesta näkökulmasta. Koska laki on vielä tuore, on epävarmaa kattaako valtiolta takautuvasti saatava tuki kaiken tarvittavan koulumateriaalin.

Kuntaliiton laskelmien mukaan maksuttomuuden kulut ovat noin 10–11 miljoonaa isommat kuin opetus- ja kulttuuriministeriön laskelmat näyttävät.

Monet pienet lukiot ovat tähänkin saakka tarjonneet joko kokonaan tai osittain maksutonta lukio-opetusta siksi, että nuoria saataisiin kuntaan opiskelemaan. Maksuttomuuden jälkeen etu katoaa.

Vuoden 1921 oppivelvollisuuslaki määräsi pakolliseksi vähintään kuusivuotisen kansakoulun. Silloinkin osa vastustajista pelkäsi, että kansakoulu olisi kallis ja tuottaisi vain huonoja työntekijöitä.

Nykyisin oppivelvollisuuden laajentamista pidetään yhtenä tehokkaimmista työllistämiskeinoista, vaikka tulokset näkyvät vasta viiveellä.

Työelämästä on tullut aiempaa vaativampaa, eikä pelkkä peruskoulu enää riitä työllistymiseen. Sen näyttävät tilastot jo nyt ja tulevaisuudessa ero kasvaa entisestään.

Tähänkin asti suurin osa yhdeksännen luokan päättäneistä on hakenut jatko-opintoihin. Suurempi ongelma on ollut opintojen jättäminen kesken.

Ammattikouluista on jo pidempään kuulunut viestiä siitä, ettei kaikilla peruskoulusta tulevilla ole läheskään riittäviä valmiuksia suoriutua jatko-opinnoista. Puuttuu sekä luku- että kirjoitustaitoa.

Jatkossa kuntien pitää huolehtia aiempaa paremmin myös niistä, jotka tarvitsevat peruskoulun opintoihin vahvistusta. Kymppiluokat, valmentava koulutus ja oppisopimuskoulutus käyvät jatko-opiskelupaikaksi.

Ketään ei voi pakottaa oppimaan, mutta monelle kuohuvalle nuorelle mielelle lisäaika koulussa voi tehdä hyvää.

Peruskoulun viimeiset vuodet kun ovat silkkaa oman itsensä etsimistä. Nuorten pitäisi olla riittävän kypsiä tekemään elämänmittaisia päätöksiä ja suunnitella uratavoitteita iässä, jossa he eivät toisaalla lain mukaan saisi pitää edes tähtisädetikkua kädessään.

Tsemppiä siis sinnekin, missä yhteishakua täytetään pitkin hampain tietämättä vielä omaa suuntaa elämässä. Oppivelvollisuus antaa ainakin turvallisesti aikaa kasvaa ja miettiä valintoja.

Juttua muokattu 2.3. kello 8.53: Kuntaliiton laskelmien mukaan maksuttomuuden kulut ovat noin 10–11 miljoonaa isommat, eivät 40–50 miljoonaa, kuten jutussa aiemmin luki.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.