Pääkirjoitus: Koulut palaavat valtuustoihin

Asikkalassa kouluverkkoesitys jäi toteutumatta. Vesivehmaan koulua päätettiin laajentaa. Pirjo Kamppila

Harva asia herättää kuntien ja kaupunkien päätöksenteossa yhtä paljon huomiota kuin koulut. Erityisesti tunteita nostattavat koulujen lakkauttamispäätökset.

Ymmärrettävästi kyse on sitä suuremmasta asiasta, mitä pienemmistä koululaisista puhutaan. Kohtuullinen ja turvallinen koulumatka on perheille tärkeä asia.

Perheiden lisäksi monessa kunnassa ajatellaan laajemmin kunnan vetovoimaa ja imagoa. Iso osa kuntapäättäjistä näkee kattavan kouluverkon olevan vetovoimatekijä. Vaikka laadukas opetus on paljon muutakin kuin seiniä, voi etenkin alakoulujen osalta ajatusmallissa olla perää.

Omalta osaltaan koulujen ja koko sivistystoimen merkitystä kunnille korostaa häämöttävä sote-uudistus. Kun sosiaali- ja terveyspalveluiden taakka siirtyy kunnilta maakunnille, on perusopetus ja varhaiskasvatus kuntaan jäävistä toiminnoista selvästi suurin. Monessa kunnassa kysytäänkin perustellusti, mitä varten kunta on olemassa, jos koulutkin lakkautetaan.

Hyviä tavoitteita ja kauniita aikeita kattavan kouluverkon ylläpidosta varjostavat monessa Päijät-Hämeen kunnassa karut syntyvyysluvut. Syntyvien lasten määrä ja kunnassa toimivien koulujen määrä saattavat olla räikeässä ristiriidassa.

Vuosina 2018–2020 Hartolassa, Padasjoella ja Sysmässä syntyi vuosittain keskimäärin alle luokallinen lapsia, kun luokan kooksi oletetaan keskimääräinen 19 oppilasta. Yhtenäisluokat ratkaisevat oppilasmääräongelmia osin etenkin ensimmäisillä vuosiluokilla, mutta myöhemmin ongelmat kasvavat.

Mitä varten kunta on olemassa, jos koulutkin lakkautetaan.

Pienimmän syntyvyyden kunnista Padasjoella ja Hartolassa kouluverkkopäätökset on jo tehty: kunnissa toimii yksi alakoulu. Näissä kunnissa seuraava päätös on iso. Pystytäänkö naapurikuntien kanssa tekemään yhteistyötä ja hyväksymään se tosiasia, ettei omasta kunnasta enää kenties löytyisi koulua?

Runsaslukuisempi koulukarsinta on edessä isommissa kunnissa. Esimerkiksi Asikkalassa lapsia syntyi vuosina 2018–2020 keskimäärin 43 vuodessa. Heinolassa vastaava luku on 90. Asikkalassa alakoululaisia opetetaan viidessä toimipisteessä ja Heinolassa seitsemässä. Lahdessa lapsia on viime vuosina syntynyt vajaat tuhat vuodessa, mutta nykyiseen 25 kouluun määrä ei riittäne.

Koulupäätökset ovat ikäviä, mutta tulevat valtuustot löytävät ne pöydältään miltei jokaisessa Päijät-Hämeen kunnassa. Vaikka seuraavat neljä vuotta vielä kunnassa selvittäisiin nykyisellä kouluverkolla, tekee viisas valtuusto päätökset ajoissa. Jokainen kunta tavoittelee lisää elinvoimaa ja asukkaita. Karu fakta on, että kaikkiin kuntiin heitä ei riitä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.