Milja Kungaksen Esalainen: Jaksaminen on nyt todella koetuksella – riittääkö ilo pienistä asioista poikkeuksellisina aikoina, kun tartunnat ja rajoitukset lisääntyvät

Milja Kungas

Milja Kungas

Ryhmä keltaisiin heijastinliiveihin pukeutuneita lapsia marssii kohti metsässä sijaitsevaa pulkkamäkeä. Pari päiväkodin työntekijää kävelee heidän kanssaan, pitää huolta turvallisuudesta ja siitä, että kulkeminen on sujuvaa. Ajan työmatkalla heidän ohitseen. Joukossa on kuopukseni.

Näky päiväkotien keltaliivisestä lapsijoukosta on tuttu ja saa aina hymyn kasvoille, mutta liikutti tuona hetkenä silti odottamattomalla tavalla. Jälkeenpäin mietin, miksi sisällä läikähti silloin niin voimakkaasti.

Ehkä tajusin, miten käsittämättömän hienoa on, että on ihmisiä, jotka haluavat huolehtia toisista ihmisistä – on sitten kyse varhaiskasvatuksesta, opetuksesta, terveydenhuollosta, mistä vain huolenpidosta ja ihmisen kohtaamisesta. Pystymme esimerkiksi tekemään töitä, koska joku muu on läsnä lapsellemme. Samaan aikaan toisaalla isommat lapsemme saavat laadukasta opetusta – niin tietoa, taitoa kuin yleissivistystä.

Kuluneena vuonna toisista huolehtimisen merkitys on kasvanut entisestään, lienee tarpeetonta mainita miksi. Kuuluisa k-sana on jälleen noussut melkoiseksi peikoksi.

Muistan vielä sumuisen ajan viime keväältä, kun pidin kodin neljän seinän sisällä etätyö-koulu-päiväkotia. Noista etätyöpiste on jatkanut pitkälti vuoden verran, nyt joukkoon liittyy taas etätyöhön siirtyvä yläkoulu.

Kulunut vuosi on ollut raskas monella tapaa. Koronapandemiaväsymyksen päälle ihmisillä on muutkin tavalliset ja epätavalliset huolenaiheet. Kun epidemiatilanne jälleen huonontui ja kuulimme valtakunnan uusista rajoituksista torstaina, ajatukset olivat moninaiset.

Kysyin tuttavapiiriltäni Facebookissa tunnelmia torstain tiedotusten jälkeen. Mainittiin muun muassa ahdistus, epävarmuus, yksinäisyys ja sekavuus. Epäselvä tiedottaminen hämmentää ja kiukuttaa: mikä on rajoitus, mikä suositus, mitä saa tehdä. Joku oli tyytyväinen rajoitusten lisäämiseen, mutta olisi toivonut vieläkin tiukempaa otetta. Toinen sanoi ymmärtävänsä toimien tarpeellisuuden, mutta turnauskestävyys on jo koetuksella. Oli huolta kaikista niistä, joiden elinkeinoon kaikki tämä iskee, kuten esiintyvät taiteilijat, ravintolayrittäjät ja nuoret. Ruoka-apuun arveltiin tulevan lisää tarvitsijoita lomautetuista. Vapaaehtoiset jatkavat kauppa-apukäyntejä. Toimien tarpeellisuus ymmärretään terveydenhuollon kantokyvyn kannalta. Joku on odottavalla mielellä sen suhteen, saadaanko tartuntaluvut laskuun ja helpottavatko rokotukset tilannetta jatkossa. Toiset sanovat, että tilanne ei haittaa ja että tästäkin selvitään.

Keltaliiveistä liikututtuani ymmärsin myös, että olen kuluneen vuoden aikana oppinut jälleen huomaamaan pieniä asioita ja iloitsemaankin niistä. Vaikka ympärillä jylläisi mitä, lapset ovat saaneet vielä mennä pulkkamäkeen. Saunan voi lämmittää, takan sytyttää. Olen tuijottanut tänä talvena tulta ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin.

Mielessä pyörii silti, missä paljon puhuttu tunnelin päässä näkyvä valo on. Voisiko se olla tulevassa kesässä? Viime kesänähän oli jo aika mukavaa.

Pysykää terveinä ja luottavaisina. Soitelkaa toisillenne.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.