Lukijalta: Kisapuistoon tarvitaan kaksi pesäpallokenttää – jalkapalloväki saakoon haaveilemansa stadionin, mutta nyt ei saisi riidellä siitä, kenen ehdotus toteutetaan

Heikki Laine

Kymmenkunta vuotta sitten olin marssimassa Reijo Mäki-Korvelan vierellä torilta kaupungintalolle luovuttamaan päättäjille 10 000 nimen Kisapuisto Kuntoon -adressia. Jos silloin olisi ryhdytty toimeen, jalkapallostadion olisi nyt vähintäänkin rakenteilla. Viittaan Reijon antamiin näyttöihin urheilurakentamisessa. Syystä tai toisesta hieno hanke laitettiin jäihin.

Nyt syksyllä pulpahti esiin uusi kokonaissuunnitelma Kisapuistosta. Sen olivat laatineet arkkitehti Pokko Lemminkäinen yhdessä Harri Kampmanin, Pekka Mäki-Reinikan ja Juha Viljamaan kanssa. Se miellytti minuakin, koska siinä otettiin myös kansallispelin, pesäpallon, tarpeet kunnolla huomioon.

Suunnitelmaan oli mahdutettu nykyinen vähän käännetty kenttä ja lisäksi hieman pienempi kenttä viereiselle täysin käyttämättömälle nurmialueelle. Tälle lisäalueelle mahtuu naisten viralliset mitat täyttävä kenttä. Olen itse käynyt mittaamassa asian. Kun toisella kentällä pelataan, niin toisella voi samaan aikaan harjoitella.

Lahden Mailaveikoilla on 14 joukkuetta liiton sarjoissa. Tämä toinen kenttä on aivan välttämätön, jotta Lahti nousisi entiseen loistoonsa.

Mailaveikot voitti Suomen mestaruuden vuosina 1949 ja 1950. Tästä kiitollisena Lahden päättäjät rakensivat Kisapuistoon Suomen hienoimman punaisen tiilimurskapintaisen pesäpallostadionin noin tuhannen hengen avokatsomoineen. Siinä voitettiin vielä kaksi mestaruutta ja yksi hopea sekä A-nuorten mestaruus.

Sen jälkeen on ollut hiljaista paikkojen kohentamisen suhteen. Kului puoli vuosisataa kunnes saatiin hiekkatekonurmi. Luit oikein. Meni 50 vuotta nykyisen pinnoitteen saamiseen. Se saatiin Pesäpalloliiton vaatimuksesta, sillä muutoin sekä naisten että miesten Suomensarjan joukkueet olisi pudotettu sarjaa alemmas. Hankkeen Lahti suoritti viimeisenä Suomessa! Hämeen hitaat.

Ongelma on sekin, että tuomaristo joutuu vaihtamaan varusteita kuuluttamossa.

Mailaveikot on omakohtaisesti kohentanut olosuhteita rakentamalla kuulutus- ja kirjurikopin ja hankkinut sen oheen digitaalisen tulostaulun. Kaupungin toimesta tuodaan kesäksi siirrettävät katsomot, jotka ovat osittain vaarallisen huonokuntoiset.

On pakko todeta, että Kisapuiston pesäpallo-olosuhteiden osalta Lahti on Suomen varsinainen peräkylä. Sanon tämän sillä perusteella, että olen kiertänyt pesäpallokentät Imatralta Ouluun joko sarjaotteluiden puitteissa tai seitsemän Itä–Länsi ottelun ja kymmenen Liitto–Lehdistöottelun puitteissa.

On vain ajan kysymys, kun joku joukkue valittaa Pesäpalloliitolle, että eivät suostu pelaamaan Kisapuistossa, koska eivät pääse peseytymään ottelun jälkeen, kun viereisellä kentällä on jalkapallo-ottelu. Ongelma on sekin, että tuomaristo joutuu vaihtamaan varusteita kuuluttamossa. Melkein aina tuomareita on sekä naisia että miehiä.

Ne kaupunginvaltuutetut, jotka kesällä ovat Kisapuistossa käyneet, ovat varmaankin kanssani samaa mieltä siitä, että kolme kotiotteluissa aivan välttämätöntä siirrettävää työmaakoppia eivät sovi Kisapuiston julkikuvaan. Nyt viimein olisi aika laittaa Kisapuisto kuntoon.

Olin 32 vuotta liikuntalautakunnassa, puolet varsinaisena toisen puolen varajäsenenä. 1990-luvulla kysyin siellä, onko jalkapalloväellä visio missä jalkapalloa pelataan pitkällä aikavälillä. Vastaukseksi sain, että kun valmentaja vaihtuu, pelikenttäkin saattaa vaihtua.

Toisen mielestä Kisapuistossa tunnelma on intiimimpi, toisen mielestä Urheilukeskuksessa kaikki oheispalvelut ovat tasokkaammat. Minusta on väärin, että varsin rajallisia liikunnan määrärahoja sijoitellaan kahteen eri paikkaan. Silloin olivat kyseessä korkeat valotolpat.

Jalkapalloväki saakoon haaveilemansa tasoisen stadionin, mutta nyt ei saisi riidellä siitä, kenen ehdotus toteutetaan. En ole nähnyt kaikkia ehdotuksia, mutta ikäväkseni totesin että hyvän ystäväni Harri Kampmanin ehdotukseen oli piirretty vain yksi pesäpallokenttä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.