Lukijalta: Päätoimittaja eksyksissä Lahden keskustassa

Pirjo Virtanen

Puolitoista vuotta sitten (ESS 4.8.2019) päätoimittaja Markus Pirttijoki oli eksyksissä Lahden rautatieasemalla eikä se olekaan ihme, mutta nyt muutaman vuoden Lahdessa asumisen jälkeen hän on eksynyt Lahden keskustassa tai ilmeisesti kehittänyt mielessään Lahden keskustan eikä ole huomannut miettiä asiaa ääneen (Esalainen, ESS 21.2.21).

Aleksanterinkadun loppupää oli viime vuosisadalla junaradan takana, sen jatkeelta pääsi itään ja Heinolaan. Lahden keskusta oli tietenkin tori ja sen ympäristö, Fellmanin kartano ja linja-autoasema. Satamakaan ei ollut Paavolassa. Paavolan alue sai myöhemmin arvoa kulttuurista, kun sinne valmistuivat kaupunginteatteri, pääkirjasto, Muotoiluinstituutti ja aikuiskoulutuskeskus.

Museoviraston mukaan valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Lahden ydinkeskusta pohjautuu kauppala-ajan asemakaavaan. Pääkatuina ovat Aleksanterinkatu ja kohtisuoraan risteävä Mariankatu. Seremonia-akselin keskellä, sen matalimmalla kohdalla on kauppatori, josta Mariankadun päät nousevat kaupunkia halkoville harjuille. Kadun toisessa päässä kohoaa kaupungintalo ja toisessa Ristinkirkko. Vierekkäin ne eivät siis ole.

Päättäjät vahvistivat läntistä suuntaa kaupungin täyttäessä sata vuotta vuonna 2005: ”Arkkitehtikilpailulla etsittiin Ranta-Kartanon alueelle ratkaisua, joka yhdistäisi Lahden ydinkeskustan Vesijärven rantaan, muodostaisi kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti korkeatasoisen osan Lahden keskustaa ja ottaisi huomioon maiseman perustekijät.”

Korkein hallinto-oikeus vahvisti valitusten jälkeen vuonna 2012 alueen asemakaavan, vaikkei siitä kilpailun voittajaehdotuksen mukaista tullutkaan. Tähän mennessä on siis purettu nakkikioski ja Urheilutalo sekä rakennettu yksi kerrostalo. Suuri suunnitelma hotellista, kylpylästä ja 50 metrin altaasta on myös hyväksytty.

Kaupungin virkamiehiltä on ihan varmasti saatavissa asiasta lisää tietoa. Minullakin on yksi kotilaatikollinen asiakirjoja ja lehtileikkeitä vuosien varrelta. Myös Etelä-Suomen Sanomat on kiitettävästi seurannut, mitä alueella tapahtuu vai tapahtuuko mitään.

Alueen historiaan pitää perehtyä voidakseen sopia ympäristöönsä, lähimenneisyyskin on tärkeää. Historiallinen museo on kiinni, mutta sen henkilökunta kyllä auttaa ja neuvoo.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.