Pääkirjoitus: Porkkanoita syrjäseudulle

Harvaan asutuilla seuduilla poismuutto aiheuttaa ikävän kierteen. Katja Luoma

Maaseudun hiljeneminen huolettaa monin paikoin Suomessa, eikä asia ole vähäpätöinen pääkaupunkiseudun kyljessä sijaitsevassa Päijät-Hämeessäkään.

Pelko autioituvista kylistä nousi vahvasti esiin, kun Päijät-Hämeen Kylät tiedusteli tuoreessa kyselyssään yli 200 henkilön ajatuksia kylien kehittämisestä. Valtaosa vastaajista oli itsekin kylien asukkaita ja useassa vastauksessa ihmisten poismuutto huoletti.

Lähivuosien tärkeimpinä toimenpiteinä vastaajat näkivät maallemuuton edistämisen, nuorten aktivoimisen ja paikallisen yhteistyön lisäämisen. Teemojen toteuttaminen lienee helpompi lopusta alkuun. Kylien kyky yhteiseen tekemiseen on verenperintönä aktiivisten kyläkehittäjien geeneissä. Vaikeuskerroin toki kasvaa, kun aletaan puhua kylän ja kuntakeskuksen yhteistyöstä palveluiden, kuten vaikkapa koulujen, sijoittamisesta. Kaikkein isoin haaste on kuitenkin maallemuuton edistäminen, asukkaat kun eivät tahdo pysyä keskisuurissa kaupungeissakaan.

Tuoreen tilaston mukaan esimerkiksi Kouvolassa asukasluku väheni viime vuonna lähes tuhannella henkilöllä. Lahden väkiluku sen sijaan kasvoi runsaalla 200:lla. Harvaan asutuilla seuduilla poismuutto voi olla suhteellisesti vieläkin voimakkaampaa ja se aiheuttaa ikävän kierteen. Väen vähentyessä palvelut lakkaavat, joiden puuttuessa uutta väkeä on todella vaikea saada houkuteltua takaisin.

Eduskunnassa kylien tilasta ja tulevaisuudesta huolta kantava harvaan asuttujen alueiden (HAMA) parlamentaarinen työryhmä on pohtinut yhtenä keinona verohelpotuksia syrjäseuduille. Tällainen porkkana on kuitenkin ollut tulkittavissa vastakarvaisesti perustuslain kanssa: ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa, mutta onko valtiolla oikeus säätää alueellisia poikkeamia verotukseen?

Vesi ei tule kaivoon kantamalla vaan vesisuonesta pulputen.

Parlamentaarinen työryhmä pyysi valtiosääntöoikeuden professoria Tuomas Ojasta tutkimaan, onko tässä perustuslain kannalta ongelmaa vai ei. Hän tuli siihen tulokseen, että ei ole. Ojasen tulkinta on, että maalle muuttaville voidaan antaa verohuojennusta palkasta, antaa anteeksi opintolainaa ja suoda työnantajille helpotusta työnantajamaksuihin. Syrjäisillä alueilla toimiville virkamiehille voitaisiin lisäksi maksaa syrjäseutulisää. Keinovalikoima on monipuolinen ja aina kannattaa kokeilla. Lopunperin alueiden vetovoimassa on kuitenkin kyse sisäisestä elinvoimasta, ja tällaisia aktiivisia muuttovoittokyliä löytyy Päijät-Hämeestäkin. Vesi ei pidemmän päälle pysy kaivossa kantamalla vaan vesisuonesta pulputen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut