Pääkirjoitus: Marin ja Rehn kärkiparina presidenttipörssissä

Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin osakkeet presidenttipörssissä ovat nousussa. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön jälkimmäinen ja siten viimeinen virkakausi tavoittaa tämän kuun lopussa vasta puolimatkan krouvinsa. Silti malttamattomimmat tiedotusvälineet ovat jo alkaneet kysellä kansalaisilta, kenet he haluaisivat valita Niinistön seuraajaksi vuoden 2024 vaaleissa.

Viime viikkoina asialla ovat olleet Yle ja Helsingin Sanomat. Kummankin kyselyssä pääministeri Sanna Marin (sd.) ja Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.) muodostivat selvästi muista mahdollisista ja kenties mahdottomistakin ehdokkaista erottuneen kärkikaksikon vain sillä erotuksella, että Ylellä pidemmän korren veti Marin ja HS:ssa Rehn.

Eroavaisuus voi johtua kysymyksenasettelusta. Ylen kyselyssä tarjolla oli joukko etukäteen valikoituja nimiä, joista vastaaja sai nimetä yhden. HS puolestaan antoi vastaajien mainita niin monta nimeä kuin he halusivat. Yhtä kaikki, Marin ja Rehn olivat molemmissa kyselyissä ainoat, joiden kannatus kirjattiin kaksinumeroisella luvulla. Rehnin kohdalla se on suurempi yllätys kuin Marinin.

Marin nousi koronakriisinkin siivittämänä nopeasti suosituimmaksi pääministeriksemme pitkiin aikoihin, mikä antaa hänelle nostetta kaikissa gallupeissa lajista riippumatta.

Toisaalta Marin ei ole toistaiseksi antanut merkkiäkään kiinnostuksesta presidentinvaaleihin toisin kuin Rehn, joka hiljattain ilmoittautui kisaan mukaan vähintään toisella jalallaan. Tuoreet gallupit vahvistavat epäilemättä Rehnin orastavia presidenttihaaveita. Etenkin, koska kaksien edellisten vaalien hyvän kakkosen Pekka Haaviston (vihr.) kohtaamat vaikeudet ulkoministerinä näyttävät kääntäneen tämän suosion selvään laskuun.

Ylen ja HS:n kyselyille on yhteistä sekin, että yhdenkään esille nostetun tai nousseen mahdollisen ehdokkaan kannatus ei rikkonut 20 prosentin rajaa, mikä oikeissa vaaleissa on usein ollut edellytys pääsylle toiselle kierrokselle. Niinistölle ei ainakaan vielä tunnu löytyneen kansan silmissä niin suvereenia seuraajaehdokasta, että presidenttipeliä voitaisiin pitää edes puoliksi ratkaistuna.

Kolme vuotta on politiikassa pitkä aika.

Tätä korostaa, että peräti runsas puolet HS:n kyselyyn vastanneista ei osannut tai halunnut vastata lainkaan kysymykseen, ketkä heidän mielestään olisivat hyviä valintoja presidentiksi Niinistön jälkeen.

Kansa tietää, että mielipiteen muodostamisella ei ole vielä mikään hoppu. Kolme vuotta on politiikassa niin pitkä aika, että mahdollisten presidenttiehdokkaiden suosiokäyrät ehtivät sahata vielä moneen kertaan ylöspäin ja alaspäin ennen totuuden hetkeä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.