Pääkirjoitus: Tiekuolemissa ikävä käänne, vaikka koronarajoitukset hiljensivät liikennettä

Poliisi lisäsi viime vuonna liikenteen nopeusvalvontaa. Kuvassa työssään ylikonstaapeli Petri Molander. Sami Lettojärvi

Tieliikenteen kuolonuhriluvut ovat laskeneet Suomessa merkittävästi sitten 1970-luvun alun, jolloin onnettomuuksissa menehtyi vuosittain pahimmillaan toistatuhatta ihmistä.

Lukuisat liikenteen turvallisuutta lisänneet uudistukset ja määräykset kuten myös tuntuvat panostukset tieinfraan ovat johtaneet siihen, että kuolleiden määrä on viime vuosina ollut laskettavissa enää muutamissa sadoissa. Tasaisessa alenemistahdissa on nähty satunnaiseksi jääneitä tilastopiikkejä lähinnä vain talouden nousukausina.

Viime vuonna ei eletty noususuhdanteessa koronan pysäytettyä talouskasvun kuin seinään. Silti liikennekuolemat lähtivät meillä pitkästä aikaa kasvuun, mikä on saanut tutkijatkin ymmälleen heidän pohtiessaan syitä yllättävälle käänteelle.

Toki muutos edellisestä vuodesta oli vähäinen, 211:stä 220:een uhriin. Poikkeuksellista kuitenkin oli, että kuolleiden määrä kasvoi aikana, jolloin koronarajoitukset painoivat liikennemäärät selvään laskuun. Tässä Suomi erottuu selvästi huonommassa valossa kuin pohjoiset naapurimaamme, joissa kehitys oli päinvastainen.

Kaasujalka oli entistä herkemmässä väljillä teillä.

Jo viime vuoden puolella Liikenneturva ja poliisi panivat julkisuudessa merkille, että koronapandemia olisi vaikuttanut kielteisesti suomalaisten liikennekäyttäytymiseen. Varsinkin nuorille autosta saattoi tulla ainoa sallittu kokoontumistila. Ja kaasujalka oli entistä herkemmässä väljillä maanteillä. Tilastoissa tämä näkyi törkeiden ylinopeuksien huomattavana kasvuna, joka Päijät-Hämeessä oli vieläpä keskimääräistä rajumpaa.

Hurjastelijoita myös saatiin tavallista enemmän kiinni poliisin lisättyä liikenteen valvontaa ja kohdistettua sitä nimenomaan koviin nopeuksiin. Toivoa sopii, että rahkeet riittävät jatkamaan samalla tiellä myös koronan jälkeisinä vuosina, sillä poliisin jatkuvalla näkyvyydellä on merkittävä rooli pyrittäessä parantamaan liikenteen turvallisuutta.

Myönteistä viime vuoden tilastoissa on, että onnettomuusluvut jatkoivat Päijät-Hämeessäkin laskuaan. Tästä voitaneen kiittää ainakin osaltaan liikennemäärien laskua. Tilastojen luotettavuutta tosin horjuttaa, että varsinkaan kaikki pyöräilyonnettomuudet eivät aina tule poliisin tietoon.

Valtakunnalliset tilastot kertovat myös, että useimpien onnettomuuksien taustalla ovat kuljettajien henkilökohtaiset vaikeudet kuten päihde- ja mielenterveysongelmat. Nähtävästi lääkäreiden kannattaisi kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, onko potilas riittävän terve säilyttämään ajo-oikeutensa. Puuttumattomuuden hinta voi nousta arvaamattoman kalliiksi.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut